йөкмәтке • (yökmətke)
singular | plural | |
---|---|---|
absolute | йөкмәтке (yökmətke) | йөкмәткеләр (yökmətkelər) |
definite genitive | йөкмәткенең (yökmətkeneñ) | йөкмәткеләрҙең (yökmətkelərźeñ) |
dative | йөкмәткегә (yökmətkegə) | йөкмәткеләргә (yökmətkelərgə) |
definite accusative | йөкмәткене (yökmətkene) | йөкмәткеләрҙе (yökmətkelərźe) |
locative | йөкмәткелә (yökmətkelə) | йөкмәткеләрҙә (yökmətkelərźə) |
ablative | йөкмәткенән (yökmətkenən) | йөкмәткеләрҙән (yökmətkelərźən) |