From the Old Swedish name Inge.[1]
Inki
Inflection of Inki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Inki | Ingit | |
genitive | Ingin | Inkien | |
partitive | Inkiä | Inkejä | |
illative | Inkiin | Inkeihin | |
singular | plural | ||
nominative | Inki | Ingit | |
accusative | nom. | Inki | Ingit |
gen. | Ingin | ||
genitive | Ingin | Inkien | |
partitive | Inkiä | Inkejä | |
inessive | Ingissä | Ingeissä | |
elative | Ingistä | Ingeistä | |
illative | Inkiin | Inkeihin | |
adessive | Ingillä | Ingeillä | |
ablative | Ingiltä | Ingeiltä | |
allative | Ingille | Ingeille | |
essive | Inkinä | Inkeinä | |
translative | Ingiksi | Ingeiksi | |
abessive | Ingittä | Ingeittä | |
instructive | — | Ingein | |
comitative | See the possessive forms below. |