aikailla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word aikailla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word aikailla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say aikailla in singular and plural. Everything you need to know about the word aikailla you have here. The definition of the word aikailla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofaikailla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From aika +‎ -illa.

Pronunciation

Verb

aikailla

  1. (intransitive) To waver, dawdle, vacillate, hesitate.

Conjugation

Inflection of aikailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikailen en aikaile 1st sing. olen aikaillut en ole aikaillut
2nd sing. aikailet et aikaile 2nd sing. olet aikaillut et ole aikaillut
3rd sing. aikailee ei aikaile 3rd sing. on aikaillut ei ole aikaillut
1st plur. aikailemme emme aikaile 1st plur. olemme aikailleet emme ole aikailleet
2nd plur. aikailette ette aikaile 2nd plur. olette aikailleet ette ole aikailleet
3rd plur. aikailevat eivät aikaile 3rd plur. ovat aikailleet eivät ole aikailleet
passive aikaillaan ei aikailla passive on aikailtu ei ole aikailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikailin en aikaillut 1st sing. olin aikaillut en ollut aikaillut
2nd sing. aikailit et aikaillut 2nd sing. olit aikaillut et ollut aikaillut
3rd sing. aikaili ei aikaillut 3rd sing. oli aikaillut ei ollut aikaillut
1st plur. aikailimme emme aikailleet 1st plur. olimme aikailleet emme olleet aikailleet
2nd plur. aikailitte ette aikailleet 2nd plur. olitte aikailleet ette olleet aikailleet
3rd plur. aikailivat eivät aikailleet 3rd plur. olivat aikailleet eivät olleet aikailleet
passive aikailtiin ei aikailtu passive oli aikailtu ei ollut aikailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikailisin en aikailisi 1st sing. olisin aikaillut en olisi aikaillut
2nd sing. aikailisit et aikailisi 2nd sing. olisit aikaillut et olisi aikaillut
3rd sing. aikailisi ei aikailisi 3rd sing. olisi aikaillut ei olisi aikaillut
1st plur. aikailisimme emme aikailisi 1st plur. olisimme aikailleet emme olisi aikailleet
2nd plur. aikailisitte ette aikailisi 2nd plur. olisitte aikailleet ette olisi aikailleet
3rd plur. aikailisivat eivät aikailisi 3rd plur. olisivat aikailleet eivät olisi aikailleet
passive aikailtaisiin ei aikailtaisi passive olisi aikailtu ei olisi aikailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. aikaile älä aikaile 2nd sing. — —
3rd sing. aikailkoon älköön aikailko 3rd sing. olkoon aikaillut älköön olko aikaillut
1st plur. aikailkaamme älkäämme aikailko 1st plur. — —
2nd plur. aikailkaa älkää aikailko 2nd plur. — —
3rd plur. aikailkoot älkööt aikailko 3rd plur. olkoot aikailleet älkööt olko aikailleet
passive aikailtakoon älköön aikailtako passive olkoon aikailtu älköön olko aikailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikaillen en aikaille 1st sing. lienen aikaillut en liene aikaillut
2nd sing. aikaillet et aikaille 2nd sing. lienet aikaillut et liene aikaillut
3rd sing. aikaillee ei aikaille 3rd sing. lienee aikaillut ei liene aikaillut
1st plur. aikaillemme emme aikaille 1st plur. lienemme aikailleet emme liene aikailleet
2nd plur. aikaillette ette aikaille 2nd plur. lienette aikailleet ette liene aikailleet
3rd plur. aikaillevat eivät aikaille 3rd plur. lienevät aikailleet eivät liene aikailleet
passive aikailtaneen ei aikailtane passive lienee aikailtu ei liene aikailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st aikailla present aikaileva aikailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aikaillakseni aikaillaksemme
2nd aikaillaksesi aikaillaksenne
3rd aikaillakseen
aikaillaksensa
past aikaillut aikailtu
2nd inessive2 aikaillessa aikailtaessa agent4 aikailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aikaillessani aikaillessamme
2nd aikaillessasi aikaillessanne
3rd aikaillessaan
aikaillessansa
negative aikailematon
instructive aikaillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive aikailemassa —
elative aikailemasta —
illative aikailemaan —
adessive aikailemalla —
abessive aikailematta —
instructive aikaileman aikailtaman
4th3 verbal noun aikaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aikailemaisillani aikailemaisillamme
2nd aikailemaisillasi aikailemaisillanne
3rd aikailemaisillaan
aikailemaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia