aluttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word aluttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word aluttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say aluttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word aluttaa you have here. The definition of the word aluttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofaluttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From alkua (“to start”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish aloittaa.

Pronunciation

Verb

aluttaa

  1. (auxiliary + 1st infinitive) to begin, start

Conjugation

Conjugation of aluttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular alutan en aluta 1st singular oon aluttant, oon aluttanut en oo aluttant, en oo aluttanut
2nd singular alutat et aluta 2nd singular oot aluttant, oot aluttanut et oo aluttant, et oo aluttanut
3rd singular aluttaa ei aluta 3rd singular ono aluttant, ono aluttanut ei oo aluttant, ei oo aluttanut
1st plural alutamma emmä aluta 1st plural oomma aluttanneet emmä oo aluttanneet
2nd plural alutatta että aluta 2nd plural ootta aluttanneet että oo aluttanneet
3rd plural aluttaat1), aluttavat2), alutettaa evät aluta, ei aluteta 3rd plural ovat aluttanneet evät oo aluttanneet, ei oo alutettu
impersonal alutettaa ei aluteta impersonal ono alutettu ei oo alutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular alutin en aluttant, en aluttanut 1st singular olin aluttant, olin aluttanut en olt aluttant, en olt aluttanut
2nd singular alutit et aluttant, et aluttanut 2nd singular olit aluttant, olit aluttanut et olt aluttant, et olt aluttanut
3rd singular alutti ei aluttant, ei aluttanut 3rd singular oli aluttant, oli aluttanut ei olt aluttant, ei olt aluttanut
1st plural alutimma emmä aluttanneet 1st plural olimma aluttanneet emmä olleet aluttanneet
2nd plural alutitta että aluttanneet 2nd plural olitta aluttanneet että olleet aluttanneet
3rd plural aluttiit1), aluttivat2), alutettii evät aluttanneet, ei alutettu 3rd plural olivat aluttanneet evät olleet aluttanneet, ei olt alutettu
impersonal alutettii ei alutettu impersonal oli alutettu ei olt alutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aluttaisin en aluttais 1st singular olisin aluttant, olisin aluttanut en olis aluttant, en olis aluttanut
2nd singular aluttaisit, aluttaist1) et aluttais 2nd singular olisit aluttant, olisit aluttanut et olis aluttant, et olis aluttanut
3rd singular aluttais ei aluttais 3rd singular olis aluttant, olis aluttanut ei olis aluttant, ei olis aluttanut
1st plural aluttaisimma emmä aluttais 1st plural olisimma aluttanneet emmä olis aluttanneet
2nd plural aluttaisitta että aluttais 2nd plural olisitta aluttanneet että olis aluttanneet
3rd plural aluttaisiit1), aluttaisivat2), alutettais evät aluttais, ei alutettais 3rd plural olisivat aluttanneet evät olis aluttanneet, ei olis alutettu
impersonal alutettais ei alutettais impersonal olis alutettu ei olis alutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular aluta elä aluta 2nd singular oo aluttant, oo aluttanut elä oo aluttant, elä oo aluttanut
3rd singular aluttakkoo elköö aluttako 3rd singular olkoo aluttant, olkoo aluttanut elköö olko aluttant, elköö olko aluttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural aluttakkaa elkää aluttako 2nd plural olkaa aluttanneet elkää olko aluttanneet
3rd plural aluttakkoot elkööt aluttako, elköö alutettako 3rd plural olkoot aluttanneet elkööt olko aluttanneet, elköö olko alutettu
impersonal alutettakoo elköö alutettako impersonal olkoo alutettu elköö olko alutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular aluttanen en aluttane
2nd singular aluttanet et aluttane
3rd singular aluttannoo ei aluttane
1st plural aluttanemma emmä aluttane
2nd plural aluttanetta että aluttane
3rd plural aluttannoot evät aluttane, ei alutettane
impersonal alutettanoo ei alutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st aluttaa present aluttava alutettava
2nd inessive aluttaes past aluttant, aluttanut alutettu
instructive aluttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (aluttakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative aluttammaa
inessive aluttamas
elative aluttamast
abessive aluttamata
4th nominative aluttamiin
partitive aluttamista, aluttamist

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 14
Wikious
Boobota
Sagapedia