aristus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word aristus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word aristus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say aristus in singular and plural. Everything you need to know about the word aristus you have here. The definition of the word aristus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofaristus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

aristaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

aristus

  1. pain, sore

Declension

Inflection of aristus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aristus aristukset
genitive aristuksen aristusten
aristuksien
partitive aristusta aristuksia
illative aristukseen aristuksiin
singular plural
nominative aristus aristukset
accusative nom. aristus aristukset
gen. aristuksen
genitive aristuksen aristusten
aristuksien
partitive aristusta aristuksia
inessive aristuksessa aristuksissa
elative aristuksesta aristuksista
illative aristukseen aristuksiin
adessive aristuksella aristuksilla
ablative aristukselta aristuksilta
allative aristukselle aristuksille
essive aristuksena aristuksina
translative aristukseksi aristuksiksi
abessive aristuksetta aristuksitta
instructive aristuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aristus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative aristukseni aristukseni
accusative nom. aristukseni aristukseni
gen. aristukseni
genitive aristukseni aristusteni
aristuksieni
partitive aristustani aristuksiani
inessive aristuksessani aristuksissani
elative aristuksestani aristuksistani
illative aristukseeni aristuksiini
adessive aristuksellani aristuksillani
ablative aristukseltani aristuksiltani
allative aristukselleni aristuksilleni
essive aristuksenani aristuksinani
translative aristuksekseni aristuksikseni
abessive aristuksettani aristuksittani
instructive
comitative aristuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aristuksesi aristuksesi
accusative nom. aristuksesi aristuksesi
gen. aristuksesi
genitive aristuksesi aristustesi
aristuksiesi
partitive aristustasi aristuksiasi
inessive aristuksessasi aristuksissasi
elative aristuksestasi aristuksistasi
illative aristukseesi aristuksiisi
adessive aristuksellasi aristuksillasi
ablative aristukseltasi aristuksiltasi
allative aristuksellesi aristuksillesi
essive aristuksenasi aristuksinasi
translative aristukseksesi aristuksiksesi
abessive aristuksettasi aristuksittasi
instructive
comitative aristuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aristuksemme aristuksemme
accusative nom. aristuksemme aristuksemme
gen. aristuksemme
genitive aristuksemme aristustemme
aristuksiemme
partitive aristustamme aristuksiamme
inessive aristuksessamme aristuksissamme
elative aristuksestamme aristuksistamme
illative aristukseemme aristuksiimme
adessive aristuksellamme aristuksillamme
ablative aristukseltamme aristuksiltamme
allative aristuksellemme aristuksillemme
essive aristuksenamme aristuksinamme
translative aristukseksemme aristuksiksemme
abessive aristuksettamme aristuksittamme
instructive
comitative aristuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aristuksenne aristuksenne
accusative nom. aristuksenne aristuksenne
gen. aristuksenne
genitive aristuksenne aristustenne
aristuksienne
partitive aristustanne aristuksianne
inessive aristuksessanne aristuksissanne
elative aristuksestanne aristuksistanne
illative aristukseenne aristuksiinne
adessive aristuksellanne aristuksillanne
ablative aristukseltanne aristuksiltanne
allative aristuksellenne aristuksillenne
essive aristuksenanne aristuksinanne
translative aristukseksenne aristuksiksenne
abessive aristuksettanne aristuksittanne
instructive
comitative aristuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aristuksensa aristuksensa
accusative nom. aristuksensa aristuksensa
gen. aristuksensa
genitive aristuksensa aristustensa
aristuksiensa
partitive aristustaan
aristustansa
aristuksiaan
aristuksiansa
inessive aristuksessaan
aristuksessansa
aristuksissaan
aristuksissansa
elative aristuksestaan
aristuksestansa
aristuksistaan
aristuksistansa
illative aristukseensa aristuksiinsa
adessive aristuksellaan
aristuksellansa
aristuksillaan
aristuksillansa
ablative aristukseltaan
aristukseltansa
aristuksiltaan
aristuksiltansa
allative aristukselleen
aristuksellensa
aristuksilleen
aristuksillensa
essive aristuksenaan
aristuksenansa
aristuksinaan
aristuksinansa
translative aristuksekseen
aristukseksensa
aristuksikseen
aristuksiksensa
abessive aristuksettaan
aristuksettansa
aristuksittaan
aristuksittansa
instructive
comitative aristuksineen
aristuksinensa

Further reading

Anagrams