From arvo (“value; rank”) + kruunu (“crown”).
arvokruunu
Inflection of arvokruunu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | arvokruunu | arvokruunut | |
genitive | arvokruunun | arvokruunujen | |
partitive | arvokruunua | arvokruunuja | |
illative | arvokruunuun | arvokruunuihin | |
singular | plural | ||
nominative | arvokruunu | arvokruunut | |
accusative | nom. | arvokruunu | arvokruunut |
gen. | arvokruunun | ||
genitive | arvokruunun | arvokruunujen | |
partitive | arvokruunua | arvokruunuja | |
inessive | arvokruunussa | arvokruunuissa | |
elative | arvokruunusta | arvokruunuista | |
illative | arvokruunuun | arvokruunuihin | |
adessive | arvokruunulla | arvokruunuilla | |
ablative | arvokruunulta | arvokruunuilta | |
allative | arvokruunulle | arvokruunuille | |
essive | arvokruununa | arvokruunuina | |
translative | arvokruunuksi | arvokruunuiksi | |
abessive | arvokruunutta | arvokruunuitta | |
instructive | — | arvokruunuin | |
comitative | See the possessive forms below. |