assua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word assua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word assua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say assua in singular and plural. Everything you need to know about the word assua you have here. The definition of the word assua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofassua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *asudak. Cognates include Finnish asua and Estonian asuma.

Pronunciation

Verb

assua

  1. (auxiliary) used to
  2. (intransitive) to dwell (to inhabit a specific place)

Conjugation

Conjugation of assua (type 1/ampua, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular asun en asu 1st singular oon asunt, oon asunut en oo asunt, en oo asunut
2nd singular asut et asu 2nd singular oot asunt, oot asunut et oo asunt, et oo asunut
3rd singular assuu ei asu 3rd singular ono asunt, ono asunut ei oo asunt, ei oo asunut
1st plural asumma emmä asu 1st plural oomma asuneet emmä oo asuneet
2nd plural asutta että asu 2nd plural ootta asuneet että oo asuneet
3rd plural assuut1), asuvat2), asutaa evät asu, ei asuta 3rd plural ovat asuneet evät oo asuneet, ei oo asuttu
impersonal asutaa ei asuta impersonal ono asuttu ei oo asuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular asuin en asunt, en asunut 1st singular olin asunt, olin asunut en olt asunt, en olt asunut
2nd singular asuit et asunt, et asunut 2nd singular olit asunt, olit asunut et olt asunt, et olt asunut
3rd singular asui ei asunt, ei asunut 3rd singular oli asunt, oli asunut ei olt asunt, ei olt asunut
1st plural asuimma emmä asuneet 1st plural olimma asuneet emmä olleet asuneet
2nd plural asuitta että asuneet 2nd plural olitta asuneet että olleet asuneet
3rd plural assuit1), asuivat2), asuttii evät asuneet, ei asuttu 3rd plural olivat asuneet evät olleet asuneet, ei olt asuttu
impersonal asuttii ei asuttu impersonal oli asuttu ei olt asuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular asuisin en asuis 1st singular olisin asunt, olisin asunut en olis asunt, en olis asunut
2nd singular asuisit, assuist1) et asuis 2nd singular olisit asunt, olisit asunut et olis asunt, et olis asunut
3rd singular asuis ei asuis 3rd singular olis asunt, olis asunut ei olis asunt, ei olis asunut
1st plural asuisimma emmä asuis 1st plural olisimma asuneet emmä olis asuneet
2nd plural asuisitta että asuis 2nd plural olisitta asuneet että olis asuneet
3rd plural asuisiit1), asuisivat2), asuttais evät asuis, ei asuttais 3rd plural olisivat asuneet evät olis asuneet, ei olis asuttu
impersonal asuttais ei asuttais impersonal olis asuttu ei olis asuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular asu elä asu 2nd singular oo asunt, oo asunut elä oo asunt, elä oo asunut
3rd singular asukoo elköö asuko 3rd singular olkoo asunt, olkoo asunut elköö olko asunt, elköö olko asunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural asukaa elkää asuko 2nd plural olkaa asuneet elkää olko asuneet
3rd plural asukoot elkööt asuko, elköö asuttako 3rd plural olkoot asuneet elkööt olko asuneet, elköö olko asuttu
impersonal asuttakkoo elköö asuttako impersonal olkoo asuttu elköö olko asuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular asunen en asune
2nd singular asunet et asune
3rd singular asunoo ei asune
1st plural asunemma emmä asune
2nd plural asunetta että asune
3rd plural asunoot evät asune, ei asuttane
impersonal asuttannoo ei asuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st assua present asuva asuttava
2nd inessive asujees past asunt, asunut asuttu
instructive assuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (asukaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative asumaa
inessive asumaas
elative asumast
abessive asumata
4th nominative asumiin
partitive asumista, asumist

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 21

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *astudak.

Pronunciation

Verb

assua

  1. (Kattila) to step

Inflection

This verb needs an inflection-table template.

References

  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat, 2nd edition, Tallinn
Wikious
Boobota
Sagapedia