diokeesi

Hello, you have come here looking for the meaning of the word diokeesi. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word diokeesi, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say diokeesi in singular and plural. Everything you need to know about the word diokeesi you have here. The definition of the word diokeesi will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofdiokeesi, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Internationalism (see English diocese), ultimately from Late Latin diocēsis.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈdiokeːsi/,
  • Rhymes: -eːsi
  • Syllabification(key): di‧o‧kee‧si

Noun

diokeesi

  1. diocese (administrative division of the Roman Empire)
  2. (rare) diocese, bishopric (region administered by a bishop)

Declension

Inflection of diokeesi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative diokeesi diokeesit
genitive diokeesin diokeesien
partitive diokeesiä diokeesejä
illative diokeesiin diokeeseihin
singular plural
nominative diokeesi diokeesit
accusative nom. diokeesi diokeesit
gen. diokeesin
genitive diokeesin diokeesien
partitive diokeesiä diokeesejä
inessive diokeesissä diokeeseissä
elative diokeesistä diokeeseistä
illative diokeesiin diokeeseihin
adessive diokeesillä diokeeseillä
ablative diokeesiltä diokeeseiltä
allative diokeesille diokeeseille
essive diokeesinä diokeeseinä
translative diokeesiksi diokeeseiksi
abessive diokeesittä diokeeseittä
instructive — diokeesein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of diokeesi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative diokeesini diokeesini
accusative nom. diokeesini diokeesini
gen. diokeesini
genitive diokeesini diokeesieni
partitive diokeesiäni diokeesejäni
inessive diokeesissäni diokeeseissäni
elative diokeesistäni diokeeseistäni
illative diokeesiini diokeeseihini
adessive diokeesilläni diokeeseilläni
ablative diokeesiltäni diokeeseiltäni
allative diokeesilleni diokeeseilleni
essive diokeesinäni diokeeseinäni
translative diokeesikseni diokeeseikseni
abessive diokeesittäni diokeeseittäni
instructive — —
comitative — diokeeseineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative diokeesisi diokeesisi
accusative nom. diokeesisi diokeesisi
gen. diokeesisi
genitive diokeesisi diokeesiesi
partitive diokeesiäsi diokeesejäsi
inessive diokeesissäsi diokeeseissäsi
elative diokeesistäsi diokeeseistäsi
illative diokeesiisi diokeeseihisi
adessive diokeesilläsi diokeeseilläsi
ablative diokeesiltäsi diokeeseiltäsi
allative diokeesillesi diokeeseillesi
essive diokeesinäsi diokeeseinäsi
translative diokeesiksesi diokeeseiksesi
abessive diokeesittäsi diokeeseittäsi
instructive — —
comitative — diokeeseinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative diokeesimme diokeesimme
accusative nom. diokeesimme diokeesimme
gen. diokeesimme
genitive diokeesimme diokeesiemme
partitive diokeesiämme diokeesejämme
inessive diokeesissämme diokeeseissämme
elative diokeesistämme diokeeseistämme
illative diokeesiimme diokeeseihimme
adessive diokeesillämme diokeeseillämme
ablative diokeesiltämme diokeeseiltämme
allative diokeesillemme diokeeseillemme
essive diokeesinämme diokeeseinämme
translative diokeesiksemme diokeeseiksemme
abessive diokeesittämme diokeeseittämme
instructive — —
comitative — diokeeseinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative diokeesinne diokeesinne
accusative nom. diokeesinne diokeesinne
gen. diokeesinne
genitive diokeesinne diokeesienne
partitive diokeesiänne diokeesejänne
inessive diokeesissänne diokeeseissänne
elative diokeesistänne diokeeseistänne
illative diokeesiinne diokeeseihinne
adessive diokeesillänne diokeeseillänne
ablative diokeesiltänne diokeeseiltänne
allative diokeesillenne diokeeseillenne
essive diokeesinänne diokeeseinänne
translative diokeesiksenne diokeeseiksenne
abessive diokeesittänne diokeeseittänne
instructive — —
comitative — diokeeseinenne
third-person possessor
singular plural
nominative diokeesinsä diokeesinsä
accusative nom. diokeesinsä diokeesinsä
gen. diokeesinsä
genitive diokeesinsä diokeesiensä
partitive diokeesiään
diokeesiänsä 		diokeesejään
diokeesejänsä
inessive diokeesissään
diokeesissänsä 		diokeeseissään
diokeeseissänsä
elative diokeesistään
diokeesistänsä 		diokeeseistään
diokeeseistänsä
illative diokeesiinsä diokeeseihinsä
adessive diokeesillään
diokeesillänsä 		diokeeseillään
diokeeseillänsä
ablative diokeesiltään
diokeesiltänsä 		diokeeseiltään
diokeeseiltänsä
allative diokeesilleen
diokeesillensä 		diokeeseilleen
diokeeseillensä
essive diokeesinään
diokeesinänsä 		diokeeseinään
diokeeseinänsä
translative diokeesikseen
diokeesiksensä 		diokeeseikseen
diokeeseiksensä
abessive diokeesittään
diokeesittänsä 		diokeeseittään
diokeeseittänsä
instructive — —
comitative — diokeeseineen
diokeeseinensä

Synonyms

Wikious
Boobota
Sagapedia