dispergoitua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word dispergoitua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word dispergoitua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say dispergoitua in singular and plural. Everything you need to know about the word dispergoitua you have here. The definition of the word dispergoitua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofdispergoitua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

dispergoida +‎ -tua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈdisperɡoi̯tuɑˣ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): dis‧per‧goi‧tu‧a

Verb

dispergoitua

  1. (intransitive, chemistry) to disperse (as in a colloid)
Conjugation
Inflection of dispergoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. dispergoidun en dispergoidu 1st sing. olen dispergoitunut en ole dispergoitunut
2nd sing. dispergoidut et dispergoidu 2nd sing. olet dispergoitunut et ole dispergoitunut
3rd sing. dispergoituu ei dispergoidu 3rd sing. on dispergoitunut ei ole dispergoitunut
1st plur. dispergoidumme emme dispergoidu 1st plur. olemme dispergoituneet emme ole dispergoituneet
2nd plur. dispergoidutte ette dispergoidu 2nd plur. olette dispergoituneet ette ole dispergoituneet
3rd plur. dispergoituvat eivät dispergoidu 3rd plur. ovat dispergoituneet eivät ole dispergoituneet
passive dispergoidutaan ei dispergoiduta passive on dispergoiduttu ei ole dispergoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. dispergoiduin en dispergoitunut 1st sing. olin dispergoitunut en ollut dispergoitunut
2nd sing. dispergoiduit et dispergoitunut 2nd sing. olit dispergoitunut et ollut dispergoitunut
3rd sing. dispergoitui ei dispergoitunut 3rd sing. oli dispergoitunut ei ollut dispergoitunut
1st plur. dispergoiduimme emme dispergoituneet 1st plur. olimme dispergoituneet emme olleet dispergoituneet
2nd plur. dispergoiduitte ette dispergoituneet 2nd plur. olitte dispergoituneet ette olleet dispergoituneet
3rd plur. dispergoituivat eivät dispergoituneet 3rd plur. olivat dispergoituneet eivät olleet dispergoituneet
passive dispergoiduttiin ei dispergoiduttu passive oli dispergoiduttu ei ollut dispergoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. dispergoituisin en dispergoituisi 1st sing. olisin dispergoitunut en olisi dispergoitunut
2nd sing. dispergoituisit et dispergoituisi 2nd sing. olisit dispergoitunut et olisi dispergoitunut
3rd sing. dispergoituisi ei dispergoituisi 3rd sing. olisi dispergoitunut ei olisi dispergoitunut
1st plur. dispergoituisimme emme dispergoituisi 1st plur. olisimme dispergoituneet emme olisi dispergoituneet
2nd plur. dispergoituisitte ette dispergoituisi 2nd plur. olisitte dispergoituneet ette olisi dispergoituneet
3rd plur. dispergoituisivat eivät dispergoituisi 3rd plur. olisivat dispergoituneet eivät olisi dispergoituneet
passive dispergoiduttaisiin ei dispergoiduttaisi passive olisi dispergoiduttu ei olisi dispergoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. dispergoidu älä dispergoidu 2nd sing.
3rd sing. dispergoitukoon älköön dispergoituko 3rd sing. olkoon dispergoitunut älköön olko dispergoitunut
1st plur. dispergoitukaamme älkäämme dispergoituko 1st plur.
2nd plur. dispergoitukaa älkää dispergoituko 2nd plur.
3rd plur. dispergoitukoot älkööt dispergoituko 3rd plur. olkoot dispergoituneet älkööt olko dispergoituneet
passive dispergoiduttakoon älköön dispergoiduttako passive olkoon dispergoiduttu älköön olko dispergoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. dispergoitunen en dispergoitune 1st sing. lienen dispergoitunut en liene dispergoitunut
2nd sing. dispergoitunet et dispergoitune 2nd sing. lienet dispergoitunut et liene dispergoitunut
3rd sing. dispergoitunee ei dispergoitune 3rd sing. lienee dispergoitunut ei liene dispergoitunut
1st plur. dispergoitunemme emme dispergoitune 1st plur. lienemme dispergoituneet emme liene dispergoituneet
2nd plur. dispergoitunette ette dispergoitune 2nd plur. lienette dispergoituneet ette liene dispergoituneet
3rd plur. dispergoitunevat eivät dispergoitune 3rd plur. lienevät dispergoituneet eivät liene dispergoituneet
passive dispergoiduttaneen ei dispergoiduttane passive lienee dispergoiduttu ei liene dispergoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st dispergoitua present dispergoituva dispergoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st dispergoituakseni dispergoituaksemme
2nd dispergoituaksesi dispergoituaksenne
3rd dispergoituakseen
dispergoituaksensa
past dispergoitunut dispergoiduttu
2nd inessive2 dispergoituessa dispergoiduttaessa agent4 dispergoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st dispergoituessani dispergoituessamme
2nd dispergoituessasi dispergoituessanne
3rd dispergoituessaan
dispergoituessansa
negative dispergoitumaton
instructive dispergoituen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive dispergoitumassa
elative dispergoitumasta
illative dispergoitumaan
adessive dispergoitumalla
abessive dispergoitumatta
instructive dispergoituman dispergoiduttaman
4th3 verbal noun dispergoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st dispergoitumaisillani dispergoitumaisillamme
2nd dispergoitumaisillasi dispergoitumaisillanne
3rd dispergoitumaisillaan
dispergoitumaisillansa

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈdisperɡoi̯tuɑ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): dis‧per‧goi‧tu‧a

Verb

dispergoitua

  1. partitive singular of dispergoitu