ehtivä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ehtivä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ehtivä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ehtivä in singular and plural. Everything you need to know about the word ehtivä you have here. The definition of the word ehtivä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofehtivä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Participle

ehtivä

  1. present active participle of ehtiä

Declension

Inflection of ehtivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ehtivä ehtivät
genitive ehtivän ehtivien
partitive ehtivää ehtiviä
illative ehtivään ehtiviin
singular plural
nominative ehtivä ehtivät
accusative nom. ehtivä ehtivät
gen. ehtivän
genitive ehtivän ehtivien
ehtiväin rare
partitive ehtivää ehtiviä
inessive ehtivässä ehtivissä
elative ehtivästä ehtivistä
illative ehtivään ehtiviin
adessive ehtivällä ehtivillä
ablative ehtivältä ehtiviltä
allative ehtivälle ehtiville
essive ehtivänä ehtivinä
translative ehtiväksi ehtiviksi
abessive ehtivättä ehtivittä
instructive ehtivin
comitative ehtivine
Possessive forms of ehtivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ehtiväni ehtiväni
accusative nom. ehtiväni ehtiväni
gen. ehtiväni
genitive ehtiväni ehtivieni
ehtiväini rare
partitive ehtivääni ehtiviäni
inessive ehtivässäni ehtivissäni
elative ehtivästäni ehtivistäni
illative ehtivääni ehtiviini
adessive ehtivälläni ehtivilläni
ablative ehtivältäni ehtiviltäni
allative ehtivälleni ehtivilleni
essive ehtivänäni ehtivinäni
translative ehtiväkseni ehtivikseni
abessive ehtivättäni ehtivittäni
instructive
comitative ehtivineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ehtiväsi ehtiväsi
accusative nom. ehtiväsi ehtiväsi
gen. ehtiväsi
genitive ehtiväsi ehtiviesi
ehtiväisi rare
partitive ehtivääsi ehtiviäsi
inessive ehtivässäsi ehtivissäsi
elative ehtivästäsi ehtivistäsi
illative ehtivääsi ehtiviisi
adessive ehtivälläsi ehtivilläsi
ablative ehtivältäsi ehtiviltäsi
allative ehtivällesi ehtivillesi
essive ehtivänäsi ehtivinäsi
translative ehtiväksesi ehtiviksesi
abessive ehtivättäsi ehtivittäsi
instructive
comitative ehtivinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ehtivämme ehtivämme
accusative nom. ehtivämme ehtivämme
gen. ehtivämme
genitive ehtivämme ehtiviemme
ehtiväimme rare
partitive ehtiväämme ehtiviämme
inessive ehtivässämme ehtivissämme
elative ehtivästämme ehtivistämme
illative ehtiväämme ehtiviimme
adessive ehtivällämme ehtivillämme
ablative ehtivältämme ehtiviltämme
allative ehtivällemme ehtivillemme
essive ehtivänämme ehtivinämme
translative ehtiväksemme ehtiviksemme
abessive ehtivättämme ehtivittämme
instructive
comitative ehtivinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ehtivänne ehtivänne
accusative nom. ehtivänne ehtivänne
gen. ehtivänne
genitive ehtivänne ehtivienne
ehtiväinne rare
partitive ehtiväänne ehtiviänne
inessive ehtivässänne ehtivissänne
elative ehtivästänne ehtivistänne
illative ehtiväänne ehtiviinne
adessive ehtivällänne ehtivillänne
ablative ehtivältänne ehtiviltänne
allative ehtivällenne ehtivillenne
essive ehtivänänne ehtivinänne
translative ehtiväksenne ehtiviksenne
abessive ehtivättänne ehtivittänne
instructive
comitative ehtivinenne