elatus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word elatus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word elatus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say elatus in singular and plural. Everything you need to know about the word elatus you have here. The definition of the word elatus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofelatus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

elättää +‎ -us; the word is irregularly using back vowels instead of front vowels

Pronunciation

Noun

elatus

  1. sustenance, alimony

Declension

Inflection of elatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative elatus elatukset
genitive elatuksen elatusten
elatuksien
partitive elatusta elatuksia
illative elatukseen elatuksiin
singular plural
nominative elatus elatukset
accusative nom. elatus elatukset
gen. elatuksen
genitive elatuksen elatusten
elatuksien
partitive elatusta elatuksia
inessive elatuksessa elatuksissa
elative elatuksesta elatuksista
illative elatukseen elatuksiin
adessive elatuksella elatuksilla
ablative elatukselta elatuksilta
allative elatukselle elatuksille
essive elatuksena elatuksina
translative elatukseksi elatuksiksi
abessive elatuksetta elatuksitta
instructive elatuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of elatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative elatukseni elatukseni
accusative nom. elatukseni elatukseni
gen. elatukseni
genitive elatukseni elatusteni
elatuksieni
partitive elatustani elatuksiani
inessive elatuksessani elatuksissani
elative elatuksestani elatuksistani
illative elatukseeni elatuksiini
adessive elatuksellani elatuksillani
ablative elatukseltani elatuksiltani
allative elatukselleni elatuksilleni
essive elatuksenani elatuksinani
translative elatuksekseni elatuksikseni
abessive elatuksettani elatuksittani
instructive
comitative elatuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative elatuksesi elatuksesi
accusative nom. elatuksesi elatuksesi
gen. elatuksesi
genitive elatuksesi elatustesi
elatuksiesi
partitive elatustasi elatuksiasi
inessive elatuksessasi elatuksissasi
elative elatuksestasi elatuksistasi
illative elatukseesi elatuksiisi
adessive elatuksellasi elatuksillasi
ablative elatukseltasi elatuksiltasi
allative elatuksellesi elatuksillesi
essive elatuksenasi elatuksinasi
translative elatukseksesi elatuksiksesi
abessive elatuksettasi elatuksittasi
instructive
comitative elatuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative elatuksemme elatuksemme
accusative nom. elatuksemme elatuksemme
gen. elatuksemme
genitive elatuksemme elatustemme
elatuksiemme
partitive elatustamme elatuksiamme
inessive elatuksessamme elatuksissamme
elative elatuksestamme elatuksistamme
illative elatukseemme elatuksiimme
adessive elatuksellamme elatuksillamme
ablative elatukseltamme elatuksiltamme
allative elatuksellemme elatuksillemme
essive elatuksenamme elatuksinamme
translative elatukseksemme elatuksiksemme
abessive elatuksettamme elatuksittamme
instructive
comitative elatuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative elatuksenne elatuksenne
accusative nom. elatuksenne elatuksenne
gen. elatuksenne
genitive elatuksenne elatustenne
elatuksienne
partitive elatustanne elatuksianne
inessive elatuksessanne elatuksissanne
elative elatuksestanne elatuksistanne
illative elatukseenne elatuksiinne
adessive elatuksellanne elatuksillanne
ablative elatukseltanne elatuksiltanne
allative elatuksellenne elatuksillenne
essive elatuksenanne elatuksinanne
translative elatukseksenne elatuksiksenne
abessive elatuksettanne elatuksittanne
instructive
comitative elatuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative elatuksensa elatuksensa
accusative nom. elatuksensa elatuksensa
gen. elatuksensa
genitive elatuksensa elatustensa
elatuksiensa
partitive elatustaan
elatustansa
elatuksiaan
elatuksiansa
inessive elatuksessaan
elatuksessansa
elatuksissaan
elatuksissansa
elative elatuksestaan
elatuksestansa
elatuksistaan
elatuksistansa
illative elatukseensa elatuksiinsa
adessive elatuksellaan
elatuksellansa
elatuksillaan
elatuksillansa
ablative elatukseltaan
elatukseltansa
elatuksiltaan
elatuksiltansa
allative elatukselleen
elatuksellensa
elatuksilleen
elatuksillensa
essive elatuksenaan
elatuksenansa
elatuksinaan
elatuksinansa
translative elatuksekseen
elatukseksensa
elatuksikseen
elatuksiksensa
abessive elatuksettaan
elatuksettansa
elatuksittaan
elatuksittansa
instructive
comitative elatuksineen
elatuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Latin

Etymology

Perfect passive participle of efferō (bring or carry out, forth or away; produce; lift up).

Participle

ēlātus (feminine ēlāta, neuter ēlātum, comparative ēlātior, adverb ēlātē); first/second-declension participle

  1. brought or carried out, forth or away, having been carried away
  2. borne to the grave, buried, having been buried
  3. brought forth, produced, yielded, having been produced
  4. emitted, discharged, released, sent out, having been released
  5. lifted up, elevated, raised, lofty, high, having been elevated
  6. (figuratively) uttered, published, proclaimed, expressed, having been proclaimed
  7. (figuratively) raised, elevated, exalted, extolled, having been exalted
  8. (figuratively) exaggerated, aggrandized, embellished, having been exaggerated, conceited

Declension

First/second-declension adjective.

Number Singular Plural
Case / Gender Masculine Feminine Neuter Masculine Feminine Neuter
Nominative ēlātus ēlāta ēlātum ēlātī ēlātae ēlāta
Genitive ēlātī ēlātae ēlātī ēlātōrum ēlātārum ēlātōrum
Dative ēlātō ēlātō ēlātīs
Accusative ēlātum ēlātam ēlātum ēlātōs ēlātās ēlāta
Ablative ēlātō ēlātā ēlātō ēlātīs
Vocative ēlāte ēlāta ēlātum ēlātī ēlātae ēlāta

Derived terms

See also

References

  • elatus”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
  • elatus”, in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
  • elatus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.
  • Carl Meißner, Henry William Auden (1894) Latin Phrase-Book, London: Macmillan and Co.
    • to be proud, arrogant by reason of something: inflatum, elatum esse aliqua re
  • elatus”, in The Perseus Project (1999) Perseus Encyclopedia
  • elatus”, in Harry Thurston Peck, editor (1898), Harper's Dictionary of Classical Antiquities, New York: Harper & Brothers
  • elatus”, in William Smith, editor (1848), A Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, London: John Murray

Anagrams