| Inflection of etsintäkuuluttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
|
| indicative mood
|
| present tense
|
perfect
|
| 1st sing.
|
etsintäkuulutan
|
en etsintäkuuluta
|
1st sing.
|
olen etsintäkuuluttanut
|
en ole etsintäkuuluttanut
|
| 2nd sing.
|
etsintäkuulutat
|
et etsintäkuuluta
|
2nd sing.
|
olet etsintäkuuluttanut
|
et ole etsintäkuuluttanut
|
| 3rd sing.
|
etsintäkuuluttaa
|
ei etsintäkuuluta
|
3rd sing.
|
on etsintäkuuluttanut
|
ei ole etsintäkuuluttanut
|
| 1st plur.
|
etsintäkuulutamme
|
emme etsintäkuuluta
|
1st plur.
|
olemme etsintäkuuluttaneet
|
emme ole etsintäkuuluttaneet
|
| 2nd plur.
|
etsintäkuulutatte
|
ette etsintäkuuluta
|
2nd plur.
|
olette etsintäkuuluttaneet
|
ette ole etsintäkuuluttaneet
|
| 3rd plur.
|
etsintäkuuluttavat
|
eivät etsintäkuuluta
|
3rd plur.
|
ovat etsintäkuuluttaneet
|
eivät ole etsintäkuuluttaneet
|
| passive
|
etsintäkuulutetaan
|
ei etsintäkuuluteta
|
passive
|
on etsintäkuulutettu
|
ei ole etsintäkuulutettu
|
| past tense
|
pluperfect
|
| 1st sing.
|
etsintäkuulutin
|
en etsintäkuuluttanut
|
1st sing.
|
olin etsintäkuuluttanut
|
en ollut etsintäkuuluttanut
|
| 2nd sing.
|
etsintäkuulutit
|
et etsintäkuuluttanut
|
2nd sing.
|
olit etsintäkuuluttanut
|
et ollut etsintäkuuluttanut
|
| 3rd sing.
|
etsintäkuulutti
|
ei etsintäkuuluttanut
|
3rd sing.
|
oli etsintäkuuluttanut
|
ei ollut etsintäkuuluttanut
|
| 1st plur.
|
etsintäkuulutimme
|
emme etsintäkuuluttaneet
|
1st plur.
|
olimme etsintäkuuluttaneet
|
emme olleet etsintäkuuluttaneet
|
| 2nd plur.
|
etsintäkuulutitte
|
ette etsintäkuuluttaneet
|
2nd plur.
|
olitte etsintäkuuluttaneet
|
ette olleet etsintäkuuluttaneet
|
| 3rd plur.
|
etsintäkuuluttivat
|
eivät etsintäkuuluttaneet
|
3rd plur.
|
olivat etsintäkuuluttaneet
|
eivät olleet etsintäkuuluttaneet
|
| passive
|
etsintäkuulutettiin
|
ei etsintäkuulutettu
|
passive
|
oli etsintäkuulutettu
|
ei ollut etsintäkuulutettu
|
| conditional mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
etsintäkuuluttaisin
|
en etsintäkuuluttaisi
|
1st sing.
|
olisin etsintäkuuluttanut
|
en olisi etsintäkuuluttanut
|
| 2nd sing.
|
etsintäkuuluttaisit
|
et etsintäkuuluttaisi
|
2nd sing.
|
olisit etsintäkuuluttanut
|
et olisi etsintäkuuluttanut
|
| 3rd sing.
|
etsintäkuuluttaisi
|
ei etsintäkuuluttaisi
|
3rd sing.
|
olisi etsintäkuuluttanut
|
ei olisi etsintäkuuluttanut
|
| 1st plur.
|
etsintäkuuluttaisimme
|
emme etsintäkuuluttaisi
|
1st plur.
|
olisimme etsintäkuuluttaneet
|
emme olisi etsintäkuuluttaneet
|
| 2nd plur.
|
etsintäkuuluttaisitte
|
ette etsintäkuuluttaisi
|
2nd plur.
|
olisitte etsintäkuuluttaneet
|
ette olisi etsintäkuuluttaneet
|
| 3rd plur.
|
etsintäkuuluttaisivat
|
eivät etsintäkuuluttaisi
|
3rd plur.
|
olisivat etsintäkuuluttaneet
|
eivät olisi etsintäkuuluttaneet
|
| passive
|
etsintäkuulutettaisiin
|
ei etsintäkuulutettaisi
|
passive
|
olisi etsintäkuulutettu
|
ei olisi etsintäkuulutettu
|
| imperative mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
| 2nd sing.
|
etsintäkuuluta
|
älä etsintäkuuluta
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
| 3rd sing.
|
etsintäkuuluttakoon
|
älköön etsintäkuuluttako
|
3rd sing.
|
olkoon etsintäkuuluttanut
|
älköön olko etsintäkuuluttanut
|
| 1st plur.
|
etsintäkuuluttakaamme
|
älkäämme etsintäkuuluttako
|
1st plur.
|
—
|
—
|
| 2nd plur.
|
etsintäkuuluttakaa
|
älkää etsintäkuuluttako
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
| 3rd plur.
|
etsintäkuuluttakoot
|
älkööt etsintäkuuluttako
|
3rd plur.
|
olkoot etsintäkuuluttaneet
|
älkööt olko etsintäkuuluttaneet
|
| passive
|
etsintäkuulutettakoon
|
älköön etsintäkuulutettako
|
passive
|
olkoon etsintäkuulutettu
|
älköön olko etsintäkuulutettu
|
| potential mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
etsintäkuuluttanen
|
en etsintäkuuluttane
|
1st sing.
|
lienen etsintäkuuluttanut
|
en liene etsintäkuuluttanut
|
| 2nd sing.
|
etsintäkuuluttanet
|
et etsintäkuuluttane
|
2nd sing.
|
lienet etsintäkuuluttanut
|
et liene etsintäkuuluttanut
|
| 3rd sing.
|
etsintäkuuluttanee
|
ei etsintäkuuluttane
|
3rd sing.
|
lienee etsintäkuuluttanut
|
ei liene etsintäkuuluttanut
|
| 1st plur.
|
etsintäkuuluttanemme
|
emme etsintäkuuluttane
|
1st plur.
|
lienemme etsintäkuuluttaneet
|
emme liene etsintäkuuluttaneet
|
| 2nd plur.
|
etsintäkuuluttanette
|
ette etsintäkuuluttane
|
2nd plur.
|
lienette etsintäkuuluttaneet
|
ette liene etsintäkuuluttaneet
|
| 3rd plur.
|
etsintäkuuluttanevat
|
eivät etsintäkuuluttane
|
3rd plur.
|
lienevät etsintäkuuluttaneet
|
eivät liene etsintäkuuluttaneet
|
| passive
|
etsintäkuulutettaneen
|
ei etsintäkuulutettane
|
passive
|
lienee etsintäkuulutettu
|
ei liene etsintäkuulutettu
|
| Nominal forms
|
| infinitives
|
participles
|
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
| 1st
|
etsintäkuuluttaa
|
present
|
etsintäkuuluttava
|
etsintäkuulutettava
|
| long 1st1
|
|
past
|
etsintäkuuluttanut
|
etsintäkuulutettu
|
| 2nd
|
inessive2
|
etsintäkuuluttaessa
|
etsintäkuulutettaessa
|
agent4
|
etsintäkuuluttama
|
|
|
negative
|
etsintäkuuluttamaton
|
| instructive
|
etsintäkuuluttaen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
* The third-person singular indicative form etsintäkuuluttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
|
| 3rd
|
inessive
|
etsintäkuuluttamassa
|
—
|
| elative
|
etsintäkuuluttamasta
|
—
|
| illative
|
etsintäkuuluttamaan
|
—
|
| adessive
|
etsintäkuuluttamalla
|
—
|
| abessive
|
etsintäkuuluttamatta
|
—
|
| instructive
|
etsintäkuuluttaman
|
etsintäkuulutettaman
|
| 4th3
|
verbal noun
|
etsintäkuuluttaminen
|
| 5th1
|
|