finiittinen (“finite”) + muoto (“form”)
finiittimuoto
Inflection of finiittimuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | finiittimuoto | finiittimuodot | |
genitive | finiittimuodon | finiittimuotojen | |
partitive | finiittimuotoa | finiittimuotoja | |
illative | finiittimuotoon | finiittimuotoihin | |
singular | plural | ||
nominative | finiittimuoto | finiittimuodot | |
accusative | nom. | finiittimuoto | finiittimuodot |
gen. | finiittimuodon | ||
genitive | finiittimuodon | finiittimuotojen | |
partitive | finiittimuotoa | finiittimuotoja | |
inessive | finiittimuodossa | finiittimuodoissa | |
elative | finiittimuodosta | finiittimuodoista | |
illative | finiittimuotoon | finiittimuotoihin | |
adessive | finiittimuodolla | finiittimuodoilla | |
ablative | finiittimuodolta | finiittimuodoilta | |
allative | finiittimuodolle | finiittimuodoille | |
essive | finiittimuotona | finiittimuotoina | |
translative | finiittimuodoksi | finiittimuodoiksi | |
abessive | finiittimuodotta | finiittimuodoitta | |
instructive | — | finiittimuodoin | |
comitative | See the possessive forms below. |