fornikaatio

Hello, you have come here looking for the meaning of the word fornikaatio. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word fornikaatio, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say fornikaatio in singular and plural. Everything you need to know about the word fornikaatio you have here. The definition of the word fornikaatio will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition offornikaatio, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Internationalism (see English fornication), ultimately from Latin fornicātiō.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈfornikɑːtio/,
  • Rhymes: -ɑːtio
  • Syllabification(key): for‧ni‧kaa‧ti‧o

Noun

fornikaatio (obsolete)

  1. fornication (sexual intercourse with a person other than one's married partner)

Declension

Inflection of fornikaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative fornikaatio fornikaatiot
genitive fornikaation fornikaatioiden
fornikaatioitten
partitive fornikaatiota fornikaatioita
illative fornikaatioon fornikaatioihin
singular plural
nominative fornikaatio fornikaatiot
accusative nom. fornikaatio fornikaatiot
gen. fornikaation
genitive fornikaation fornikaatioiden
fornikaatioitten
partitive fornikaatiota fornikaatioita
inessive fornikaatiossa fornikaatioissa
elative fornikaatiosta fornikaatioista
illative fornikaatioon fornikaatioihin
adessive fornikaatiolla fornikaatioilla
ablative fornikaatiolta fornikaatioilta
allative fornikaatiolle fornikaatioille
essive fornikaationa fornikaatioina
translative fornikaatioksi fornikaatioiksi
abessive fornikaatiotta fornikaatioitta
instructive — fornikaatioin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of fornikaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative fornikaationi fornikaationi
accusative nom. fornikaationi fornikaationi
gen. fornikaationi
genitive fornikaationi fornikaatioideni
fornikaatioitteni
partitive fornikaatiotani fornikaatioitani
inessive fornikaatiossani fornikaatioissani
elative fornikaatiostani fornikaatioistani
illative fornikaatiooni fornikaatioihini
adessive fornikaatiollani fornikaatioillani
ablative fornikaatioltani fornikaatioiltani
allative fornikaatiolleni fornikaatioilleni
essive fornikaationani fornikaatioinani
translative fornikaatiokseni fornikaatioikseni
abessive fornikaatiottani fornikaatioittani
instructive — —
comitative — fornikaatioineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative fornikaatiosi fornikaatiosi
accusative nom. fornikaatiosi fornikaatiosi
gen. fornikaatiosi
genitive fornikaatiosi fornikaatioidesi
fornikaatioittesi
partitive fornikaatiotasi fornikaatioitasi
inessive fornikaatiossasi fornikaatioissasi
elative fornikaatiostasi fornikaatioistasi
illative fornikaatioosi fornikaatioihisi
adessive fornikaatiollasi fornikaatioillasi
ablative fornikaatioltasi fornikaatioiltasi
allative fornikaatiollesi fornikaatioillesi
essive fornikaationasi fornikaatioinasi
translative fornikaatioksesi fornikaatioiksesi
abessive fornikaatiottasi fornikaatioittasi
instructive — —
comitative — fornikaatioinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative fornikaatiomme fornikaatiomme
accusative nom. fornikaatiomme fornikaatiomme
gen. fornikaatiomme
genitive fornikaatiomme fornikaatioidemme
fornikaatioittemme
partitive fornikaatiotamme fornikaatioitamme
inessive fornikaatiossamme fornikaatioissamme
elative fornikaatiostamme fornikaatioistamme
illative fornikaatioomme fornikaatioihimme
adessive fornikaatiollamme fornikaatioillamme
ablative fornikaatioltamme fornikaatioiltamme
allative fornikaatiollemme fornikaatioillemme
essive fornikaationamme fornikaatioinamme
translative fornikaatioksemme fornikaatioiksemme
abessive fornikaatiottamme fornikaatioittamme
instructive — —
comitative — fornikaatioinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative fornikaationne fornikaationne
accusative nom. fornikaationne fornikaationne
gen. fornikaationne
genitive fornikaationne fornikaatioidenne
fornikaatioittenne
partitive fornikaatiotanne fornikaatioitanne
inessive fornikaatiossanne fornikaatioissanne
elative fornikaatiostanne fornikaatioistanne
illative fornikaatioonne fornikaatioihinne
adessive fornikaatiollanne fornikaatioillanne
ablative fornikaatioltanne fornikaatioiltanne
allative fornikaatiollenne fornikaatioillenne
essive fornikaationanne fornikaatioinanne
translative fornikaatioksenne fornikaatioiksenne
abessive fornikaatiottanne fornikaatioittanne
instructive — —
comitative — fornikaatioinenne
third-person possessor
singular plural
nominative fornikaationsa fornikaationsa
accusative nom. fornikaationsa fornikaationsa
gen. fornikaationsa
genitive fornikaationsa fornikaatioidensa
fornikaatioittensa
partitive fornikaatiotaan
fornikaatiotansa 		fornikaatioitaan
fornikaatioitansa
inessive fornikaatiossaan
fornikaatiossansa 		fornikaatioissaan
fornikaatioissansa
elative fornikaatiostaan
fornikaatiostansa 		fornikaatioistaan
fornikaatioistansa
illative fornikaatioonsa fornikaatioihinsa
adessive fornikaatiollaan
fornikaatiollansa 		fornikaatioillaan
fornikaatioillansa
ablative fornikaatioltaan
fornikaatioltansa 		fornikaatioiltaan
fornikaatioiltansa
allative fornikaatiolleen
fornikaatiollensa 		fornikaatioilleen
fornikaatioillensa
essive fornikaationaan
fornikaationansa 		fornikaatioinaan
fornikaatioinansa
translative fornikaatiokseen
fornikaatioksensa 		fornikaatioikseen
fornikaatioiksensa
abessive fornikaatiottaan
fornikaatiottansa 		fornikaatioittaan
fornikaatioittansa
instructive — —
comitative — fornikaatioineen
fornikaatioinensa
Wikious
Boobota
Sagapedia