From glaisa (“bulrush”) + -ikko. Akin to Finnish kaislikko.
glaisikko
Declension of glaisikko (type 4/koivu, kk-k gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | glaisikko | glaisikot |
genitive | glaisikon | glaisikkoin, glaisikkoloin |
partitive | glaisikkoa | glaisikkoja, glaisikkoloja |
illative | glaisikkoo | glaisikkoihe, glaisikkoloihe |
inessive | glaisikoos | glaisikois, glaisikkolois |
elative | glaisikost | glaisikoist, glaisikkoloist |
allative | glaisikolle | glaisikoille, glaisikkoloille |
adessive | glaisikool | glaisikoil, glaisikkoloil |
ablative | glaisikolt | glaisikoilt, glaisikkoloilt |
translative | glaisikoks | glaisikoiks, glaisikkoloiks |
essive | glaisikkonna, glaisikkoon | glaisikkoinna, glaisikkoloinna, glaisikkoin, glaisikkoloin |
exessive1) | glaisikkont | glaisikkoint, glaisikkoloint |
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. |