haleta

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

halkeamassa

—

elative

halkeamasta

—

illative

halkeamaan

—

adessive

halkeamalla

—

abessive

halkeamatta

—

instructive

halkeaman

halettaman

4th³

verbal noun

halkeaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	halkeamaisillani	halkeamaisillamme
2nd	halkeamaisillasi	halkeamaisillanne
3rd	halkeamaisillaan halkeamaisillansa

French

Verb

haleta

third-person singular past historic of haleter

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *halgët'ak. Cognates include Finnish haljeta (standard) haleta (dialectal) and Veps haugeda.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑletɑ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑletɑ/,
(Hevaha) IPA^(key): /ˈhɑletɑk/,
Rhymes: -ɑlet, -ɑletɑ
Hyphenation: ha‧le‧ta

Verb

haleta

(intransitive) to split

Conjugation

Conjugation of haleta (type 15/valeta, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halkenen	en halkene	1st singular	oon halent, oon halennut	en oo halent, en oo halennut
2nd singular	halkenet	et halkene	2nd singular	oot halent, oot halennut	et oo halent, et oo halennut
3rd singular	halkenoo	ei halkene	3rd singular	ono halent, ono halennut	ei oo halent, ei oo halennut
1st plural	halkenemma	emmä halkene	1st plural	oomma halenneet	emmä oo halenneet
2nd plural	halkenetta	että halkene	2nd plural	ootta halenneet	että oo halenneet
3rd plural	halkenoot¹⁾, halkenevat²⁾, haletaa	evät halkene, ei haleta	3rd plural	ovat halenneet	evät oo halenneet, ei oo halettu
impersonal	haletaa	ei haleta	impersonal	ono halettu	ei oo halettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halkenin	en halent, en halennut	1st singular	olin halent, olin halennut	en olt halent, en olt halennut
2nd singular	halkenit	et halent, et halennut	2nd singular	olit halent, olit halennut	et olt halent, et olt halennut
3rd singular	halkeni	ei halent, ei halennut	3rd singular	oli halent, oli halennut	ei olt halent, ei olt halennut
1st plural	halkenimma	emmä halenneet	1st plural	olimma halenneet	emmä olleet halenneet
2nd plural	halkenitta	että halenneet	2nd plural	olitta halenneet	että olleet halenneet
3rd plural	halkeniit¹⁾, halkenivat²⁾, halettii	evät halenneet, ei halettu	3rd plural	olivat halenneet	evät olleet halenneet, ei olt halettu
impersonal	halettii	ei halettu	impersonal	oli halettu	ei olt halettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	halkenisin	en halkenis	1st singular	olisin halent, olisin halennut	en olis halent, en olis halennut
2nd singular	halkenisit, halkeniist¹⁾	et halkenis	2nd singular	olisit halent, olisit halennut	et olis halent, et olis halennut
3rd singular	halkenis	ei halkenis	3rd singular	olis halent, olis halennut	ei olis halent, ei olis halennut
1st plural	halkenisimma	emmä halkenis	1st plural	olisimma halenneet	emmä olis halenneet
2nd plural	halkenisitta	että halkenis	2nd plural	olisitta halenneet	että olis halenneet
3rd plural	halkenisiit¹⁾, halkenisivat²⁾, halettais	evät halkenis, ei halettais	3rd plural	olisivat halenneet	evät olis halenneet, ei olis halettu
impersonal	halettais	ei halettais	impersonal	olis halettu	ei olis halettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	halkene	elä halkene	2nd singular	oo halent, oo halennut	elä oo halent, elä oo halennut
3rd singular	haletkoo	elköö haletko	3rd singular	olkoo halent, olkoo halennut	elköö olko halent, elköö olko halennut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	haletkaa	elkää haletko	2nd plural	olkaa halenneet	elkää olko halenneet
3rd plural	haletkoot	elkööt haletko, elköö halettako	3rd plural	olkoot halenneet	elkööt olko halenneet, elköö olko halettu
impersonal	halettakkoo	elköö halettako	impersonal	olkoo halettu	elköö olko halettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	halenen	en halene
2nd singular	halenet	et halene
3rd singular	halenoo	ei halene
1st plural	halenemma	emmä halene
2nd plural	halenetta	että halene
3rd plural	halenoot	evät halene, ei halettane
impersonal	halettannoo	ei halettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		haleta	present	halkeneva	halettava
2nd	inessive	haletees	past	halent, halennut	halettu
2nd	instructive	haleten	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (haletkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	halkenommaa
	inessive	halkenomas
	elative	halkenomast
	abessive	halkenomata
4th	nominative	halkenomiin
	partitive	halkenomista, halkenomist

Derived terms

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 42
Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 29

haleta

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

French

Verb

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References

Wikious

Boobota

Sagapedia