johtaa harhaan (“to mislead”) + -va; harhaan + johtava.
harhaanjohtava (comparative harhaanjohtavampi, superlative harhaanjohtavin)
Inflection of harhaanjohtava (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | harhaanjohtava | harhaanjohtavat | |
genitive | harhaanjohtavan | harhaanjohtavien | |
partitive | harhaanjohtavaa | harhaanjohtavia | |
illative | harhaanjohtavaan | harhaanjohtaviin | |
singular | plural | ||
nominative | harhaanjohtava | harhaanjohtavat | |
accusative | nom. | harhaanjohtava | harhaanjohtavat |
gen. | harhaanjohtavan | ||
genitive | harhaanjohtavan | harhaanjohtavien harhaanjohtavain rare | |
partitive | harhaanjohtavaa | harhaanjohtavia | |
inessive | harhaanjohtavassa | harhaanjohtavissa | |
elative | harhaanjohtavasta | harhaanjohtavista | |
illative | harhaanjohtavaan | harhaanjohtaviin | |
adessive | harhaanjohtavalla | harhaanjohtavilla | |
ablative | harhaanjohtavalta | harhaanjohtavilta | |
allative | harhaanjohtavalle | harhaanjohtaville | |
essive | harhaanjohtavana | harhaanjohtavina | |
translative | harhaanjohtavaksi | harhaanjohtaviksi | |
abessive | harhaanjohtavatta | harhaanjohtavitta | |
instructive | — | harhaanjohtavin | |
comitative | — | harhaanjohtavine |