haritus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word haritus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word haritus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say haritus in singular and plural. Everything you need to know about the word haritus you have here. The definition of the word haritus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofharitus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

harittaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

haritus

  1. splaying

Declension

Inflection of haritus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative haritus haritukset
genitive harituksen haritusten
harituksien
partitive haritusta harituksia
illative haritukseen harituksiin
singular plural
nominative haritus haritukset
accusative nom. haritus haritukset
gen. harituksen
genitive harituksen haritusten
harituksien
partitive haritusta harituksia
inessive harituksessa harituksissa
elative harituksesta harituksista
illative haritukseen harituksiin
adessive harituksella harituksilla
ablative haritukselta harituksilta
allative haritukselle harituksille
essive harituksena harituksina
translative haritukseksi harituksiksi
abessive harituksetta harituksitta
instructive — harituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of haritus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative haritukseni haritukseni
accusative nom. haritukseni haritukseni
gen. haritukseni
genitive haritukseni haritusteni
harituksieni
partitive haritustani harituksiani
inessive harituksessani harituksissani
elative harituksestani harituksistani
illative haritukseeni harituksiini
adessive harituksellani harituksillani
ablative haritukseltani harituksiltani
allative haritukselleni harituksilleni
essive harituksenani harituksinani
translative harituksekseni harituksikseni
abessive harituksettani harituksittani
instructive — —
comitative — harituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harituksesi harituksesi
accusative nom. harituksesi harituksesi
gen. harituksesi
genitive harituksesi haritustesi
harituksiesi
partitive haritustasi harituksiasi
inessive harituksessasi harituksissasi
elative harituksestasi harituksistasi
illative haritukseesi harituksiisi
adessive harituksellasi harituksillasi
ablative haritukseltasi harituksiltasi
allative harituksellesi harituksillesi
essive harituksenasi harituksinasi
translative haritukseksesi harituksiksesi
abessive harituksettasi harituksittasi
instructive — —
comitative — harituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harituksemme harituksemme
accusative nom. harituksemme harituksemme
gen. harituksemme
genitive harituksemme haritustemme
harituksiemme
partitive haritustamme harituksiamme
inessive harituksessamme harituksissamme
elative harituksestamme harituksistamme
illative haritukseemme harituksiimme
adessive harituksellamme harituksillamme
ablative haritukseltamme harituksiltamme
allative harituksellemme harituksillemme
essive harituksenamme harituksinamme
translative haritukseksemme harituksiksemme
abessive harituksettamme harituksittamme
instructive — —
comitative — harituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harituksenne harituksenne
accusative nom. harituksenne harituksenne
gen. harituksenne
genitive harituksenne haritustenne
harituksienne
partitive haritustanne harituksianne
inessive harituksessanne harituksissanne
elative harituksestanne harituksistanne
illative haritukseenne harituksiinne
adessive harituksellanne harituksillanne
ablative haritukseltanne harituksiltanne
allative harituksellenne harituksillenne
essive harituksenanne harituksinanne
translative haritukseksenne harituksiksenne
abessive harituksettanne harituksittanne
instructive — —
comitative — harituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative harituksensa harituksensa
accusative nom. harituksensa harituksensa
gen. harituksensa
genitive harituksensa haritustensa
harituksiensa
partitive haritustaan
haritustansa 		harituksiaan
harituksiansa
inessive harituksessaan
harituksessansa 		harituksissaan
harituksissansa
elative harituksestaan
harituksestansa 		harituksistaan
harituksistansa
illative haritukseensa harituksiinsa
adessive harituksellaan
harituksellansa 		harituksillaan
harituksillansa
ablative haritukseltaan
haritukseltansa 		harituksiltaan
harituksiltansa
allative haritukselleen
harituksellensa 		harituksilleen
harituksillensa
essive harituksenaan
harituksenansa 		harituksinaan
harituksinansa
translative harituksekseen
haritukseksensa 		harituksikseen
harituksiksensa
abessive harituksettaan
harituksettansa 		harituksittaan
harituksittansa
instructive — —
comitative — harituksineen
harituksinensa

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia