harkata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word harkata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word harkata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say harkata in singular and plural. Everything you need to know about the word harkata you have here. The definition of the word harkata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofharkata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

Cognates include dialectal Finnish harkata. Probably related to harpata.

Pronunciation

Verb

harkata

  1. (intransitive) to step
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Harkkaisin teen päälle, jää puuttui jalan alle.
      I stepped onto the street, ice got under my feet.

Conjugation

Conjugation of harkata (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular harkkaan en harkkaa 1st singular oon harkant, oon harkannut en oo harkant, en oo harkannut
2nd singular harkkaat et harkkaa 2nd singular oot harkant, oot harkannut et oo harkant, et oo harkannut
3rd singular harkkajaa ei harkkaa 3rd singular ono harkant, ono harkannut ei oo harkant, ei oo harkannut
1st plural harkkaamma emmä harkkaa 1st plural oomma harkanneet emmä oo harkanneet
2nd plural harkkaatta että harkkaa 2nd plural ootta harkanneet että oo harkanneet
3rd plural harkkajaat1), harkkaavat2), harkataa evät harkkaa, ei harkata 3rd plural ovat harkanneet evät oo harkanneet, ei oo harkattu
impersonal harkataa ei harkata impersonal ono harkattu ei oo harkattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular harkkaisin en harkant, en harkannut 1st singular olin harkant, olin harkannut en olt harkant, en olt harkannut
2nd singular harkkaisit, harkkaist1) et harkant, et harkannut 2nd singular olit harkant, olit harkannut et olt harkant, et olt harkannut
3rd singular harkkais ei harkant, ei harkannut 3rd singular oli harkant, oli harkannut ei olt harkant, ei olt harkannut
1st plural harkkaisimma emmä harkanneet 1st plural olimma harkanneet emmä olleet harkanneet
2nd plural harkkaisitta että harkanneet 2nd plural olitta harkanneet että olleet harkanneet
3rd plural harkkaisiit1), harkkaisivat2), harkattii evät harkanneet, ei harkattu 3rd plural olivat harkanneet evät olleet harkanneet, ei olt harkattu
impersonal harkattii ei harkattu impersonal oli harkattu ei olt harkattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular harkkajaisin en harkkajais 1st singular olisin harkant, olisin harkannut en olis harkant, en olis harkannut
2nd singular harkkajaisit, harkkajaist1) et harkkajais 2nd singular olisit harkant, olisit harkannut et olis harkant, et olis harkannut
3rd singular harkkajais ei harkkajais 3rd singular olis harkant, olis harkannut ei olis harkant, ei olis harkannut
1st plural harkkajaisimma emmä harkkajais 1st plural olisimma harkanneet emmä olis harkanneet
2nd plural harkkajaisitta että harkkajais 2nd plural olisitta harkanneet että olis harkanneet
3rd plural harkkajaisiit1), harkkajaisivat2), harkattais evät harkkajais, ei harkattais 3rd plural olisivat harkanneet evät olis harkanneet, ei olis harkattu
impersonal harkattais ei harkattais impersonal olis harkattu ei olis harkattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular harkkaa elä harkkaa 2nd singular oo harkant, oo harkannut elä oo harkant, elä oo harkannut
3rd singular harkatkoo elköö harkatko 3rd singular olkoo harkant, olkoo harkannut elköö olko harkant, elköö olko harkannut
1st plural 1st plural
2nd plural harkatkaa elkää harkatko 2nd plural olkaa harkanneet elkää olko harkanneet
3rd plural harkatkoot elkööt harkatko, elköö harkattako 3rd plural olkoot harkanneet elkööt olko harkanneet, elköö olko harkattu
impersonal harkattakkoo elköö harkattako impersonal olkoo harkattu elköö olko harkattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular harkannen en harkanne
2nd singular harkannet et harkanne
3rd singular harkannoo ei harkanne
1st plural harkannemma emmä harkanne
2nd plural harkannetta että harkanne
3rd plural harkannoot evät harkanne, ei harkattane
impersonal harkattannoo ei harkattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st harkata present harkkaava harkattava
2nd inessive harkatees past harkant, harkannut harkattu
instructive harkaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (harkatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative harkkaamaa
inessive harkkaamaas
elative harkkaamast
abessive harkkaamata
4th nominative harkkaamiin
partitive harkkaamista, harkkaamist

Synonyms

Derived terms

Descendants

  • Kukkuzi: harkata

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 46