harkitsematon

Hello, you have come here looking for the meaning of the word harkitsematon. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word harkitsematon, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say harkitsematon in singular and plural. Everything you need to know about the word harkitsematon you have here. The definition of the word harkitsematon will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofharkitsematon, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

harkita +‎ -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑrkitsemɑton/,
  • Rhymes: -emɑton
  • Hyphenation(key): har‧kit‧se‧ma‧ton

Adjective

harkitsematon (comparative harkitsemattomampi, superlative harkitsemattomin)

  1. imprudent
  2. inconsiderate, unthinking

Declension

Inflection of harkitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative harkitsematon harkitsemattomat
genitive harkitsemattoman harkitsemattomien
partitive harkitsematonta harkitsemattomia
illative harkitsemattomaan harkitsemattomiin
singular plural
nominative harkitsematon harkitsemattomat
accusative nom. harkitsematon harkitsemattomat
gen. harkitsemattoman
genitive harkitsemattoman harkitsemattomien
harkitsematonten rare
partitive harkitsematonta harkitsemattomia
inessive harkitsemattomassa harkitsemattomissa
elative harkitsemattomasta harkitsemattomista
illative harkitsemattomaan harkitsemattomiin
adessive harkitsemattomalla harkitsemattomilla
ablative harkitsemattomalta harkitsemattomilta
allative harkitsemattomalle harkitsemattomille
essive harkitsemattomana harkitsemattomina
translative harkitsemattomaksi harkitsemattomiksi
abessive harkitsemattomatta harkitsemattomitta
instructive — harkitsemattomin
comitative — harkitsemattomine
Possessive forms of harkitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative harkitsemattomani harkitsemattomani
accusative nom. harkitsemattomani harkitsemattomani
gen. harkitsemattomani
genitive harkitsemattomani harkitsemattomieni
harkitsematonteni rare
partitive harkitsematontani harkitsemattomiani
inessive harkitsemattomassani harkitsemattomissani
elative harkitsemattomastani harkitsemattomistani
illative harkitsemattomaani harkitsemattomiini
adessive harkitsemattomallani harkitsemattomillani
ablative harkitsemattomaltani harkitsemattomiltani
allative harkitsemattomalleni harkitsemattomilleni
essive harkitsemattomanani harkitsemattominani
translative harkitsemattomakseni harkitsemattomikseni
abessive harkitsemattomattani harkitsemattomittani
instructive — —
comitative — harkitsemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harkitsemattomasi harkitsemattomasi
accusative nom. harkitsemattomasi harkitsemattomasi
gen. harkitsemattomasi
genitive harkitsemattomasi harkitsemattomiesi
harkitsematontesi rare
partitive harkitsematontasi harkitsemattomiasi
inessive harkitsemattomassasi harkitsemattomissasi
elative harkitsemattomastasi harkitsemattomistasi
illative harkitsemattomaasi harkitsemattomiisi
adessive harkitsemattomallasi harkitsemattomillasi
ablative harkitsemattomaltasi harkitsemattomiltasi
allative harkitsemattomallesi harkitsemattomillesi
essive harkitsemattomanasi harkitsemattominasi
translative harkitsemattomaksesi harkitsemattomiksesi
abessive harkitsemattomattasi harkitsemattomittasi
instructive — —
comitative — harkitsemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harkitsemattomamme harkitsemattomamme
accusative nom. harkitsemattomamme harkitsemattomamme
gen. harkitsemattomamme
genitive harkitsemattomamme harkitsemattomiemme
harkitsematontemme rare
partitive harkitsematontamme harkitsemattomiamme
inessive harkitsemattomassamme harkitsemattomissamme
elative harkitsemattomastamme harkitsemattomistamme
illative harkitsemattomaamme harkitsemattomiimme
adessive harkitsemattomallamme harkitsemattomillamme
ablative harkitsemattomaltamme harkitsemattomiltamme
allative harkitsemattomallemme harkitsemattomillemme
essive harkitsemattomanamme harkitsemattominamme
translative harkitsemattomaksemme harkitsemattomiksemme
abessive harkitsemattomattamme harkitsemattomittamme
instructive — —
comitative — harkitsemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harkitsemattomanne harkitsemattomanne
accusative nom. harkitsemattomanne harkitsemattomanne
gen. harkitsemattomanne
genitive harkitsemattomanne harkitsemattomienne
harkitsematontenne rare
partitive harkitsematontanne harkitsemattomianne
inessive harkitsemattomassanne harkitsemattomissanne
elative harkitsemattomastanne harkitsemattomistanne
illative harkitsemattomaanne harkitsemattomiinne
adessive harkitsemattomallanne harkitsemattomillanne
ablative harkitsemattomaltanne harkitsemattomiltanne
allative harkitsemattomallenne harkitsemattomillenne
essive harkitsemattomananne harkitsemattominanne
translative harkitsemattomaksenne harkitsemattomiksenne
abessive harkitsemattomattanne harkitsemattomittanne
instructive — —
comitative — harkitsemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative harkitsemattomansa harkitsemattomansa
accusative nom. harkitsemattomansa harkitsemattomansa
gen. harkitsemattomansa
genitive harkitsemattomansa harkitsemattomiensa
harkitsematontensa rare
partitive harkitsematontaan
harkitsematontansa 		harkitsemattomiaan
harkitsemattomiansa
inessive harkitsemattomassaan
harkitsemattomassansa 		harkitsemattomissaan
harkitsemattomissansa
elative harkitsemattomastaan
harkitsemattomastansa 		harkitsemattomistaan
harkitsemattomistansa
illative harkitsemattomaansa harkitsemattomiinsa
adessive harkitsemattomallaan
harkitsemattomallansa 		harkitsemattomillaan
harkitsemattomillansa
ablative harkitsemattomaltaan
harkitsemattomaltansa 		harkitsemattomiltaan
harkitsemattomiltansa
allative harkitsemattomalleen
harkitsemattomallensa 		harkitsemattomilleen
harkitsemattomillensa
essive harkitsemattomanaan
harkitsemattomanansa 		harkitsemattominaan
harkitsemattominansa
translative harkitsemattomakseen
harkitsemattomaksensa 		harkitsemattomikseen
harkitsemattomiksensa
abessive harkitsemattomattaan
harkitsemattomattansa 		harkitsemattomittaan
harkitsemattomittansa
instructive — —
comitative — harkitsemattomineen
harkitsemattominensa

Synonyms

Derived terms

Participle

harkitsematon

  1. negative participle of harkita

Declension

Inflection of harkitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative harkitsematon harkitsemattomat
genitive harkitsemattoman harkitsemattomien
partitive harkitsematonta harkitsemattomia
illative harkitsemattomaan harkitsemattomiin
singular plural
nominative harkitsematon harkitsemattomat
accusative nom. harkitsematon harkitsemattomat
gen. harkitsemattoman
genitive harkitsemattoman harkitsemattomien
harkitsematonten rare
partitive harkitsematonta harkitsemattomia
inessive harkitsemattomassa harkitsemattomissa
elative harkitsemattomasta harkitsemattomista
illative harkitsemattomaan harkitsemattomiin
adessive harkitsemattomalla harkitsemattomilla
ablative harkitsemattomalta harkitsemattomilta
allative harkitsemattomalle harkitsemattomille
essive harkitsemattomana harkitsemattomina
translative harkitsemattomaksi harkitsemattomiksi
abessive harkitsemattomatta harkitsemattomitta
instructive — harkitsemattomin
comitative — harkitsemattomine
Possessive forms of harkitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative harkitsemattomani harkitsemattomani
accusative nom. harkitsemattomani harkitsemattomani
gen. harkitsemattomani
genitive harkitsemattomani harkitsemattomieni
harkitsematonteni rare
partitive harkitsematontani harkitsemattomiani
inessive harkitsemattomassani harkitsemattomissani
elative harkitsemattomastani harkitsemattomistani
illative harkitsemattomaani harkitsemattomiini
adessive harkitsemattomallani harkitsemattomillani
ablative harkitsemattomaltani harkitsemattomiltani
allative harkitsemattomalleni harkitsemattomilleni
essive harkitsemattomanani harkitsemattominani
translative harkitsemattomakseni harkitsemattomikseni
abessive harkitsemattomattani harkitsemattomittani
instructive — —
comitative — harkitsemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harkitsemattomasi harkitsemattomasi
accusative nom. harkitsemattomasi harkitsemattomasi
gen. harkitsemattomasi
genitive harkitsemattomasi harkitsemattomiesi
harkitsematontesi rare
partitive harkitsematontasi harkitsemattomiasi
inessive harkitsemattomassasi harkitsemattomissasi
elative harkitsemattomastasi harkitsemattomistasi
illative harkitsemattomaasi harkitsemattomiisi
adessive harkitsemattomallasi harkitsemattomillasi
ablative harkitsemattomaltasi harkitsemattomiltasi
allative harkitsemattomallesi harkitsemattomillesi
essive harkitsemattomanasi harkitsemattominasi
translative harkitsemattomaksesi harkitsemattomiksesi
abessive harkitsemattomattasi harkitsemattomittasi
instructive — —
comitative — harkitsemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harkitsemattomamme harkitsemattomamme
accusative nom. harkitsemattomamme harkitsemattomamme
gen. harkitsemattomamme
genitive harkitsemattomamme harkitsemattomiemme
harkitsematontemme rare
partitive harkitsematontamme harkitsemattomiamme
inessive harkitsemattomassamme harkitsemattomissamme
elative harkitsemattomastamme harkitsemattomistamme
illative harkitsemattomaamme harkitsemattomiimme
adessive harkitsemattomallamme harkitsemattomillamme
ablative harkitsemattomaltamme harkitsemattomiltamme
allative harkitsemattomallemme harkitsemattomillemme
essive harkitsemattomanamme harkitsemattominamme
translative harkitsemattomaksemme harkitsemattomiksemme
abessive harkitsemattomattamme harkitsemattomittamme
instructive — —
comitative — harkitsemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harkitsemattomanne harkitsemattomanne
accusative nom. harkitsemattomanne harkitsemattomanne
gen. harkitsemattomanne
genitive harkitsemattomanne harkitsemattomienne
harkitsematontenne rare
partitive harkitsematontanne harkitsemattomianne
inessive harkitsemattomassanne harkitsemattomissanne
elative harkitsemattomastanne harkitsemattomistanne
illative harkitsemattomaanne harkitsemattomiinne
adessive harkitsemattomallanne harkitsemattomillanne
ablative harkitsemattomaltanne harkitsemattomiltanne
allative harkitsemattomallenne harkitsemattomillenne
essive harkitsemattomananne harkitsemattominanne
translative harkitsemattomaksenne harkitsemattomiksenne
abessive harkitsemattomattanne harkitsemattomittanne
instructive — —
comitative — harkitsemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative harkitsemattomansa harkitsemattomansa
accusative nom. harkitsemattomansa harkitsemattomansa
gen. harkitsemattomansa
genitive harkitsemattomansa harkitsemattomiensa
harkitsematontensa rare
partitive harkitsematontaan
harkitsematontansa 		harkitsemattomiaan
harkitsemattomiansa
inessive harkitsemattomassaan
harkitsemattomassansa 		harkitsemattomissaan
harkitsemattomissansa
elative harkitsemattomastaan
harkitsemattomastansa 		harkitsemattomistaan
harkitsemattomistansa
illative harkitsemattomaansa harkitsemattomiinsa
adessive harkitsemattomallaan
harkitsemattomallansa 		harkitsemattomillaan
harkitsemattomillansa
ablative harkitsemattomaltaan
harkitsemattomaltansa 		harkitsemattomiltaan
harkitsemattomiltansa
allative harkitsemattomalleen
harkitsemattomallensa 		harkitsemattomilleen
harkitsemattomillensa
essive harkitsemattomanaan
harkitsemattomanansa 		harkitsemattominaan
harkitsemattominansa
translative harkitsemattomakseen
harkitsemattomaksensa 		harkitsemattomikseen
harkitsemattomiksensa
abessive harkitsemattomattaan
harkitsemattomattansa 		harkitsemattomittaan
harkitsemattomittansa
instructive — —
comitative — harkitsemattomineen
harkitsemattominensa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia