harkkia

Hello, you have come here looking for the meaning of the word harkkia. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word harkkia, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say harkkia in singular and plural. Everything you need to know about the word harkkia you have here. The definition of the word harkkia will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofharkkia, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: härkkiä

Ingrian

Etymology 1

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Pronunciation

Verb

harkkia

  1. (intransitive) to pace around
    • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
      Kärpäin lentää. Kurki harkkii.
      The fly flies. The crane paces around.
Conjugation
Conjugation of harkkia (type 7/oppia, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular harkin en harki 1st singular oon harkkint, oon harkkinut en oo harkkint, en oo harkkinut
2nd singular harkit et harki 2nd singular oot harkkint, oot harkkinut et oo harkkint, et oo harkkinut
3rd singular harkkii ei harki 3rd singular ono harkkint, ono harkkinut ei oo harkkint, ei oo harkkinut
1st plural harkimma emmä harki 1st plural oomma harkkineet emmä oo harkkineet
2nd plural harkitta että harki 2nd plural ootta harkkineet että oo harkkineet
3rd plural harkkiit1), harkkivat2), harkitaa evät harki, ei harkita 3rd plural ovat harkkineet evät oo harkkineet, ei oo harkittu
impersonal harkitaa ei harkita impersonal ono harkittu ei oo harkittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular harkin en harkkint, en harkkinut 1st singular olin harkkint, olin harkkinut en olt harkkint, en olt harkkinut
2nd singular harkit et harkkint, et harkkinut 2nd singular olit harkkint, olit harkkinut et olt harkkint, et olt harkkinut
3rd singular harkki ei harkkint, ei harkkinut 3rd singular oli harkkint, oli harkkinut ei olt harkkint, ei olt harkkinut
1st plural harkimma emmä harkkineet 1st plural olimma harkkineet emmä olleet harkkineet
2nd plural harkitta että harkkineet 2nd plural olitta harkkineet että olleet harkkineet
3rd plural harkkiit1), harkkivat2), harkittii evät harkkineet, ei harkittu 3rd plural olivat harkkineet evät olleet harkkineet, ei olt harkittu
impersonal harkittii ei harkittu impersonal oli harkittu ei olt harkittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular harkkisin en harkkis 1st singular olisin harkkint, olisin harkkinut en olis harkkint, en olis harkkinut
2nd singular harkkisit, harkkiist1) et harkkis 2nd singular olisit harkkint, olisit harkkinut et olis harkkint, et olis harkkinut
3rd singular harkkis ei harkkis 3rd singular olis harkkint, olis harkkinut ei olis harkkint, ei olis harkkinut
1st plural harkkisimma emmä harkkis 1st plural olisimma harkkineet emmä olis harkkineet
2nd plural harkkisitta että harkkis 2nd plural olisitta harkkineet että olis harkkineet
3rd plural harkkisiit1), harkkisivat2), harkittais evät harkkis, ei harkittais 3rd plural olisivat harkkineet evät olis harkkineet, ei olis harkittu
impersonal harkittais ei harkittais impersonal olis harkittu ei olis harkittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular harki elä harki 2nd singular oo harkkint, oo harkkinut elä oo harkkint, elä oo harkkinut
3rd singular harkkikoo elköö harkkiko 3rd singular olkoo harkkint, olkoo harkkinut elköö olko harkkint, elköö olko harkkinut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural harkkikaa elkää harkkiko 2nd plural olkaa harkkineet elkää olko harkkineet
3rd plural harkkikoot elkööt harkkiko, elköö harkittako 3rd plural olkoot harkkineet elkööt olko harkkineet, elköö olko harkittu
impersonal harkittakkoo elköö harkittako impersonal olkoo harkittu elköö olko harkittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular harkkinen en harkkine
2nd singular harkkinet et harkkine
3rd singular harkkinoo ei harkkine
1st plural harkkinemma emmä harkkine
2nd plural harkkinetta että harkkine
3rd plural harkkinoot evät harkkine, ei harkittane
impersonal harkittannoo ei harkittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st harkkia present harkkiva harkittava
2nd inessive harkkijees past harkkint, harkkinut harkittu
instructive harkkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (harkkikaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative harkkimaa
inessive harkkimaas
elative harkkimast
abessive harkkimata
4th nominative harkkimiin
partitive harkkimista, harkkimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

Noun

harkkia

  1. partitive singular of harkki

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 47
Wikious
Boobota
Sagapedia