haukata

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

haukkaamassa

—

elative

haukkaamasta

—

illative

haukkaamaan

—

adessive

haukkaamalla

—

abessive

haukkaamatta

—

instructive

haukkaaman

haukattaman

4th³

verbal noun

haukkaaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	haukkaamaisillani	haukkaamaisillamme
2nd	haukkaamaisillasi	haukkaamaisillanne
3rd	haukkaamaisillaan haukkaamaisillansa

Derived terms

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *hauk'ait'ak. Cognates include Finnish haukata and Estonian haugata.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑu̯kɑtɑ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑu̯kɑtɑ/,
Rhymes: -ɑu̯kɑt, -ɑu̯kɑtɑ
Hyphenation: hau‧ka‧ta

Verb

haukata

(transitive) to take a bite out of

Conjugation

Conjugation of haukata (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	haukkaan	en haukkaa	1st singular	oon haukant, oon haukannut	en oo haukant, en oo haukannut
2nd singular	haukkaat	et haukkaa	2nd singular	oot haukant, oot haukannut	et oo haukant, et oo haukannut
3rd singular	haukkajaa	ei haukkaa	3rd singular	ono haukant, ono haukannut	ei oo haukant, ei oo haukannut
1st plural	haukkaamma	emmä haukkaa	1st plural	oomma haukanneet	emmä oo haukanneet
2nd plural	haukkaatta	että haukkaa	2nd plural	ootta haukanneet	että oo haukanneet
3rd plural	haukkajaat¹⁾, haukkaavat²⁾, haukataa	evät haukkaa, ei haukata	3rd plural	ovat haukanneet	evät oo haukanneet, ei oo haukattu
impersonal	haukataa	ei haukata	impersonal	ono haukattu	ei oo haukattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	haukkaisin	en haukant, en haukannut	1st singular	olin haukant, olin haukannut	en olt haukant, en olt haukannut
2nd singular	haukkaisit, haukkaist¹⁾	et haukant, et haukannut	2nd singular	olit haukant, olit haukannut	et olt haukant, et olt haukannut
3rd singular	haukkais	ei haukant, ei haukannut	3rd singular	oli haukant, oli haukannut	ei olt haukant, ei olt haukannut
1st plural	haukkaisimma	emmä haukanneet	1st plural	olimma haukanneet	emmä olleet haukanneet
2nd plural	haukkaisitta	että haukanneet	2nd plural	olitta haukanneet	että olleet haukanneet
3rd plural	haukkaisiit¹⁾, haukkaisivat²⁾, haukattii	evät haukanneet, ei haukattu	3rd plural	olivat haukanneet	evät olleet haukanneet, ei olt haukattu
impersonal	haukattii	ei haukattu	impersonal	oli haukattu	ei olt haukattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	haukkajaisin	en haukkajais	1st singular	olisin haukant, olisin haukannut	en olis haukant, en olis haukannut
2nd singular	haukkajaisit, haukkajaist¹⁾	et haukkajais	2nd singular	olisit haukant, olisit haukannut	et olis haukant, et olis haukannut
3rd singular	haukkajais	ei haukkajais	3rd singular	olis haukant, olis haukannut	ei olis haukant, ei olis haukannut
1st plural	haukkajaisimma	emmä haukkajais	1st plural	olisimma haukanneet	emmä olis haukanneet
2nd plural	haukkajaisitta	että haukkajais	2nd plural	olisitta haukanneet	että olis haukanneet
3rd plural	haukkajaisiit¹⁾, haukkajaisivat²⁾, haukattais	evät haukkajais, ei haukattais	3rd plural	olisivat haukanneet	evät olis haukanneet, ei olis haukattu
impersonal	haukattais	ei haukattais	impersonal	olis haukattu	ei olis haukattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	haukkaa	elä haukkaa	2nd singular	oo haukant, oo haukannut	elä oo haukant, elä oo haukannut
3rd singular	haukatkoo	elköö haukatko	3rd singular	olkoo haukant, olkoo haukannut	elköö olko haukant, elköö olko haukannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	haukatkaa	elkää haukatko	2nd plural	olkaa haukanneet	elkää olko haukanneet
3rd plural	haukatkoot	elkööt haukatko, elköö haukattako	3rd plural	olkoot haukanneet	elkööt olko haukanneet, elköö olko haukattu
impersonal	haukattakkoo	elköö haukattako	impersonal	olkoo haukattu	elköö olko haukattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	haukannen	en haukanne
2nd singular	haukannet	et haukanne
3rd singular	haukannoo	ei haukanne
1st plural	haukannemma	emmä haukanne
2nd plural	haukannetta	että haukanne
3rd plural	haukannoot	evät haukanne, ei haukattane
impersonal	haukattannoo	ei haukattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		haukata	present	haukkaava	haukattava
2nd	inessive	haukatees	past	haukant, haukannut	haukattu
2nd	instructive	haukaten	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (haukatkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	haukkaamaa
	inessive	haukkaamaas
	elative	haukkaamast
	abessive	haukkaamata
4th	nominative	haukkaamiin
	partitive	haukkaamista, haukkaamist

Descendants

→ Votic: haukõtõ

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 50

haukata

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Descendants

References

Wikious

Boobota

Sagapedia