havahtua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

havahtumassa

—

elative

havahtumasta

—

illative

havahtumaan

—

adessive

havahtumalla

—

abessive

havahtumatta

—

instructive

havahtuman

havahduttaman

4th³

verbal noun

havahtuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	havahtumaisillani	havahtumaisillamme
2nd	havahtumaisillasi	havahtumaisillanne
3rd	havahtumaisillaan havahtumaisillansa

Derived terms

Ingrian

Etymology

Akin to Finnish havahtua. Doublet of avahtua, a borrowing from Votic.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑʋɑhtuɑ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑʋɑhtuɑ/,
Rhymes: -uɑ
Hyphenation: ha‧vah‧tu‧a

Verb

havahtua

(intransitive) to start, awaken
- 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
  Katso: jo tuuli havahtui pehkois
  i neeƶnoisest laulaa pajupuun lehtois.
  Look: The wind has already awakened in the shrubs
  and softly it sings in the willow tree's leaves.

Conjugation

Conjugation of havahtua (type 1/ampua, t- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	havahun	en havahu	1st singular	oon havahtunt, oon havahtunut	en oo havahtunt, en oo havahtunut
2nd singular	havahut	et havahu	2nd singular	oot havahtunt, oot havahtunut	et oo havahtunt, et oo havahtunut
3rd singular	havahtuu	ei havahu	3rd singular	ono havahtunt, ono havahtunut	ei oo havahtunt, ei oo havahtunut
1st plural	havahumma	emmä havahu	1st plural	oomma havahtunneet	emmä oo havahtunneet
2nd plural	havahutta	että havahu	2nd plural	ootta havahtunneet	että oo havahtunneet
3rd plural	havahtuut¹⁾, havahtuvat²⁾, havahuttaa	evät havahu, ei havahuta	3rd plural	ovat havahtunneet	evät oo havahtunneet, ei oo havahuttu
impersonal	havahuttaa	ei havahuta	impersonal	ono havahuttu	ei oo havahuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	havahuin	en havahtunt, en havahtunut	1st singular	olin havahtunt, olin havahtunut	en olt havahtunt, en olt havahtunut
2nd singular	havahuit	et havahtunt, et havahtunut	2nd singular	olit havahtunt, olit havahtunut	et olt havahtunt, et olt havahtunut
3rd singular	havahtui	ei havahtunt, ei havahtunut	3rd singular	oli havahtunt, oli havahtunut	ei olt havahtunt, ei olt havahtunut
1st plural	havahuimma	emmä havahtunneet	1st plural	olimma havahtunneet	emmä olleet havahtunneet
2nd plural	havahuitta	että havahtunneet	2nd plural	olitta havahtunneet	että olleet havahtunneet
3rd plural	havahtuit¹⁾, havahtuivat²⁾, havahuttii	evät havahtunneet, ei havahuttu	3rd plural	olivat havahtunneet	evät olleet havahtunneet, ei olt havahuttu
impersonal	havahuttii	ei havahuttu	impersonal	oli havahuttu	ei olt havahuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	havahtuisin	en havahtuis	1st singular	olisin havahtunt, olisin havahtunut	en olis havahtunt, en olis havahtunut
2nd singular	havahtuisit, havahtuist¹⁾	et havahtuis	2nd singular	olisit havahtunt, olisit havahtunut	et olis havahtunt, et olis havahtunut
3rd singular	havahtuis	ei havahtuis	3rd singular	olis havahtunt, olis havahtunut	ei olis havahtunt, ei olis havahtunut
1st plural	havahtuisimma	emmä havahtuis	1st plural	olisimma havahtunneet	emmä olis havahtunneet
2nd plural	havahtuisitta	että havahtuis	2nd plural	olisitta havahtunneet	että olis havahtunneet
3rd plural	havahtuisiit¹⁾, havahtuisivat²⁾, havahuttais	evät havahtuis, ei havahuttais	3rd plural	olisivat havahtunneet	evät olis havahtunneet, ei olis havahuttu
impersonal	havahuttais	ei havahuttais	impersonal	olis havahuttu	ei olis havahuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	havahu	elä havahu	2nd singular	oo havahtunt, oo havahtunut	elä oo havahtunt, elä oo havahtunut
3rd singular	havahtukkoo	elköö havahtuko	3rd singular	olkoo havahtunt, olkoo havahtunut	elköö olko havahtunt, elköö olko havahtunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	havahtukkaa	elkää havahtuko	2nd plural	olkaa havahtunneet	elkää olko havahtunneet
3rd plural	havahtukkoot	elkööt havahtuko, elköö havahuttako	3rd plural	olkoot havahtunneet	elkööt olko havahtunneet, elköö olko havahuttu
impersonal	havahuttakoo	elköö havahuttako	impersonal	olkoo havahuttu	elköö olko havahuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	havahtunen	en havahtune
2nd singular	havahtunet	et havahtune
3rd singular	havahtunnoo	ei havahtune
1st plural	havahtunemma	emmä havahtune
2nd plural	havahtunetta	että havahtune
3rd plural	havahtunnoot	evät havahtune, ei havahuttane
impersonal	havahuttanoo	ei havahuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		havahtua	present	havahtuva	havahuttava
2nd	inessive	havahtues	past	havahtunt, havahtunut	havahuttu
2nd	instructive	havahtuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (havahtukkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	havahtummaa
	inessive	havahtumas
	elative	havahtumast
	abessive	havahtumata
4th	nominative	havahtumiin
	partitive	havahtumista, havahtumist

Synonyms

avahtua

havahtua

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Wikious

Boobota

Sagapedia