heilutus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word heilutus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word heilutus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say heilutus in singular and plural. Everything you need to know about the word heilutus you have here. The definition of the word heilutus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofheilutus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

heiluttaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

heilutus

  1. wave, wag (action resulting in swinging, oscillating movement)

Declension

Inflection of heilutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative heilutus heilutukset
genitive heilutuksen heilutusten
heilutuksien
partitive heilutusta heilutuksia
illative heilutukseen heilutuksiin
singular plural
nominative heilutus heilutukset
accusative nom. heilutus heilutukset
gen. heilutuksen
genitive heilutuksen heilutusten
heilutuksien
partitive heilutusta heilutuksia
inessive heilutuksessa heilutuksissa
elative heilutuksesta heilutuksista
illative heilutukseen heilutuksiin
adessive heilutuksella heilutuksilla
ablative heilutukselta heilutuksilta
allative heilutukselle heilutuksille
essive heilutuksena heilutuksina
translative heilutukseksi heilutuksiksi
abessive heilutuksetta heilutuksitta
instructive — heilutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of heilutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative heilutukseni heilutukseni
accusative nom. heilutukseni heilutukseni
gen. heilutukseni
genitive heilutukseni heilutusteni
heilutuksieni
partitive heilutustani heilutuksiani
inessive heilutuksessani heilutuksissani
elative heilutuksestani heilutuksistani
illative heilutukseeni heilutuksiini
adessive heilutuksellani heilutuksillani
ablative heilutukseltani heilutuksiltani
allative heilutukselleni heilutuksilleni
essive heilutuksenani heilutuksinani
translative heilutuksekseni heilutuksikseni
abessive heilutuksettani heilutuksittani
instructive — —
comitative — heilutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative heilutuksesi heilutuksesi
accusative nom. heilutuksesi heilutuksesi
gen. heilutuksesi
genitive heilutuksesi heilutustesi
heilutuksiesi
partitive heilutustasi heilutuksiasi
inessive heilutuksessasi heilutuksissasi
elative heilutuksestasi heilutuksistasi
illative heilutukseesi heilutuksiisi
adessive heilutuksellasi heilutuksillasi
ablative heilutukseltasi heilutuksiltasi
allative heilutuksellesi heilutuksillesi
essive heilutuksenasi heilutuksinasi
translative heilutukseksesi heilutuksiksesi
abessive heilutuksettasi heilutuksittasi
instructive — —
comitative — heilutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative heilutuksemme heilutuksemme
accusative nom. heilutuksemme heilutuksemme
gen. heilutuksemme
genitive heilutuksemme heilutustemme
heilutuksiemme
partitive heilutustamme heilutuksiamme
inessive heilutuksessamme heilutuksissamme
elative heilutuksestamme heilutuksistamme
illative heilutukseemme heilutuksiimme
adessive heilutuksellamme heilutuksillamme
ablative heilutukseltamme heilutuksiltamme
allative heilutuksellemme heilutuksillemme
essive heilutuksenamme heilutuksinamme
translative heilutukseksemme heilutuksiksemme
abessive heilutuksettamme heilutuksittamme
instructive — —
comitative — heilutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative heilutuksenne heilutuksenne
accusative nom. heilutuksenne heilutuksenne
gen. heilutuksenne
genitive heilutuksenne heilutustenne
heilutuksienne
partitive heilutustanne heilutuksianne
inessive heilutuksessanne heilutuksissanne
elative heilutuksestanne heilutuksistanne
illative heilutukseenne heilutuksiinne
adessive heilutuksellanne heilutuksillanne
ablative heilutukseltanne heilutuksiltanne
allative heilutuksellenne heilutuksillenne
essive heilutuksenanne heilutuksinanne
translative heilutukseksenne heilutuksiksenne
abessive heilutuksettanne heilutuksittanne
instructive — —
comitative — heilutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative heilutuksensa heilutuksensa
accusative nom. heilutuksensa heilutuksensa
gen. heilutuksensa
genitive heilutuksensa heilutustensa
heilutuksiensa
partitive heilutustaan
heilutustansa 		heilutuksiaan
heilutuksiansa
inessive heilutuksessaan
heilutuksessansa 		heilutuksissaan
heilutuksissansa
elative heilutuksestaan
heilutuksestansa 		heilutuksistaan
heilutuksistansa
illative heilutukseensa heilutuksiinsa
adessive heilutuksellaan
heilutuksellansa 		heilutuksillaan
heilutuksillansa
ablative heilutukseltaan
heilutukseltansa 		heilutuksiltaan
heilutuksiltansa
allative heilutukselleen
heilutuksellensa 		heilutuksilleen
heilutuksillensa
essive heilutuksenaan
heilutuksenansa 		heilutuksinaan
heilutuksinansa
translative heilutuksekseen
heilutukseksensa 		heilutuksikseen
heilutuksiksensa
abessive heilutuksettaan
heilutuksettansa 		heilutuksittaan
heilutuksittansa
instructive — —
comitative — heilutuksineen
heilutuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia