heinä (“hay”) + hattu (“hat”)
heinähattu
Inflection of heinähattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | heinähattu | heinähatut | |
genitive | heinähatun | heinähattujen | |
partitive | heinähattua | heinähattuja | |
illative | heinähattuun | heinähattuihin | |
singular | plural | ||
nominative | heinähattu | heinähatut | |
accusative | nom. | heinähattu | heinähatut |
gen. | heinähatun | ||
genitive | heinähatun | heinähattujen | |
partitive | heinähattua | heinähattuja | |
inessive | heinähatussa | heinähatuissa | |
elative | heinähatusta | heinähatuista | |
illative | heinähattuun | heinähattuihin | |
adessive | heinähatulla | heinähatuilla | |
ablative | heinähatulta | heinähatuilta | |
allative | heinähatulle | heinähatuille | |
essive | heinähattuna | heinähattuina | |
translative | heinähatuksi | heinähatuiksi | |
abessive | heinähatutta | heinähatuitta | |
instructive | — | heinähatuin | |
comitative | See the possessive forms below. |