From heinä (“hay”) + taakka (“load”).
heinätaakka
| Declension of heinätaakka (type 3/kana, kk-k gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | heinätaakka | heinätaakat |
| genitive | heinätaakan | heinätaakkoin |
| partitive | heinätaakkaa | heinätaakkoja |
| illative | heinätaakkaa | heinätaakkoi |
| inessive | heinätaakaas | heinätaakois |
| elative | heinätaakast | heinätaakoist |
| allative | heinätaakalle | heinätaakoille |
| adessive | heinätaakaal | heinätaakoil |
| ablative | heinätaakalt | heinätaakoilt |
| translative | heinätaakaks | heinätaakoiks |
| essive | heinätaakkanna, heinätaakkaan | heinätaakkoinna, heinätaakkoin |
| exessive1) | heinätaakkant | heinätaakkoint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||