heittää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word heittää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word heittää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say heittää in singular and plural. Everything you need to know about the word heittää you have here. The definition of the word heittää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofheittää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *heittädäk, possibly from earlier *šej-ttä- and borrowed from Early Proto-Germanic *sēja-/*sēje- (later Proto-Germanic *sēaną);[1] if so, cognate with Swedish så (“to sow (seeds)”). Finnic cognates include Estonian heitma, Livonian eit and Veps heitta.

Pronunciation

Verb

heittää

  1. (transitive) to throw, cast, hurl
    Synonyms: mosauttaa (dialectal), täräyttää (colloquial)
    heittää varjo ― to cast a shadow
    heittää ulos ― to expel, throw out
  2. (transitive, in expressions) to abandon, give up
    Työtämme ohjaa, meitä älä heitä! (from a hymn)
    Guide our work, do not abandon us!
    Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.
    Abandon all hope, ye who enter here.
    (literally, “Who passes here shall abandon all hope.”)
  3. (transitive, informal) to interject; express something
    heittää arvaus ― to take a guess
  4. (transitive, colloquial) to take, transport, give a ride (in a car)
    Voitko heittää minut kotiin?
    Can you give me a ride home?
  5. (transitive, colloquial) to give, hand over
  6. (intransitive, colloquial, of a number) to be inaccurate or incorrect, to be off
    Arviosi heittää useilla vuosilla.
    Your estimate is off by several years.

Conjugation

Inflection of heittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. heitän en heitä 1st sing. olen heittänyt en ole heittänyt
2nd sing. heität et heitä 2nd sing. olet heittänyt et ole heittänyt
3rd sing. heittää ei heitä 3rd sing. on heittänyt ei ole heittänyt
1st plur. heitämme emme heitä 1st plur. olemme heittäneet emme ole heittäneet
2nd plur. heitätte ette heitä 2nd plur. olette heittäneet ette ole heittäneet
3rd plur. heittävät eivät heitä 3rd plur. ovat heittäneet eivät ole heittäneet
passive heitetään ei heitetä passive on heitetty ei ole heitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. heitin en heittänyt 1st sing. olin heittänyt en ollut heittänyt
2nd sing. heitit et heittänyt 2nd sing. olit heittänyt et ollut heittänyt
3rd sing. heitti ei heittänyt 3rd sing. oli heittänyt ei ollut heittänyt
1st plur. heitimme emme heittäneet 1st plur. olimme heittäneet emme olleet heittäneet
2nd plur. heititte ette heittäneet 2nd plur. olitte heittäneet ette olleet heittäneet
3rd plur. heittivät eivät heittäneet 3rd plur. olivat heittäneet eivät olleet heittäneet
passive heitettiin ei heitetty passive oli heitetty ei ollut heitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. heittäisin en heittäisi 1st sing. olisin heittänyt en olisi heittänyt
2nd sing. heittäisit et heittäisi 2nd sing. olisit heittänyt et olisi heittänyt
3rd sing. heittäisi ei heittäisi 3rd sing. olisi heittänyt ei olisi heittänyt
1st plur. heittäisimme emme heittäisi 1st plur. olisimme heittäneet emme olisi heittäneet
2nd plur. heittäisitte ette heittäisi 2nd plur. olisitte heittäneet ette olisi heittäneet
3rd plur. heittäisivät eivät heittäisi 3rd plur. olisivat heittäneet eivät olisi heittäneet
passive heitettäisiin ei heitettäisi passive olisi heitetty ei olisi heitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. heitä älä heitä 2nd sing. — —
3rd sing. heittäköön älköön heittäkö 3rd sing. olkoon heittänyt älköön olko heittänyt
1st plur. heittäkäämme älkäämme heittäkö 1st plur. — —
2nd plur. heittäkää älkää heittäkö 2nd plur. — —
3rd plur. heittäkööt älkööt heittäkö 3rd plur. olkoot heittäneet älkööt olko heittäneet
passive heitettäköön älköön heitettäkö passive olkoon heitetty älköön olko heitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. heittänen en heittäne 1st sing. lienen heittänyt en liene heittänyt
2nd sing. heittänet et heittäne 2nd sing. lienet heittänyt et liene heittänyt
3rd sing. heittänee ei heittäne 3rd sing. lienee heittänyt ei liene heittänyt
1st plur. heittänemme emme heittäne 1st plur. lienemme heittäneet emme liene heittäneet
2nd plur. heittänette ette heittäne 2nd plur. lienette heittäneet ette liene heittäneet
3rd plur. heittänevät eivät heittäne 3rd plur. lienevät heittäneet eivät liene heittäneet
passive heitettäneen ei heitettäne passive lienee heitetty ei liene heitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st heittää present heittävä heitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st heittääkseni heittääksemme
2nd heittääksesi heittääksenne
3rd heittääkseen
heittääksensä
past heittänyt heitetty
2nd inessive2 heittäessä heitettäessä agent4 heittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st heittäessäni heittäessämme
2nd heittäessäsi heittäessänne
3rd heittäessään
heittäessänsä
negative heittämätön
instructive heittäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form heittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive heittämässä —
elative heittämästä —
illative heittämään —
adessive heittämällä —
abessive heittämättä —
instructive heittämän heitettämän
4th3 verbal noun heittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st heittämäisilläni heittämäisillämme
2nd heittämäisilläsi heittämäisillänne
3rd heittämäisillään
heittämäisillänsä

Derived terms

adverbs
nouns
verbs

References

  1. ^ Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “heittää”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja‎ (in Finnish), retrieved 2024-01-01

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *heittädäk. Cognates include Finnish heittää and Estonian heita.

Pronunciation

Verb

heittää

  1. (transitive) to throw
  2. (transitive) to abandon

Usage notes

  • The location of the action of heittää is expressed with either the illative or the allative case:
    Miun vanhemmat heittiit minnua teelle. ― My parents abandoned me on the road. (literally, “My parents abandoned me onto the road”)

Conjugation

Conjugation of heittää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular heitän en heitä 1st singular oon heittänt, oon heittänyt en oo heittänt, en oo heittänyt
2nd singular heität et heitä 2nd singular oot heittänt, oot heittänyt et oo heittänt, et oo heittänyt
3rd singular heittää ei heitä 3rd singular ono heittänt, ono heittänyt ei oo heittänt, ei oo heittänyt
1st plural heitämmä emmä heitä 1st plural oomma heittäneet emmä oo heittäneet
2nd plural heitättä että heitä 2nd plural ootta heittäneet että oo heittäneet
3rd plural heittäät1), heittävät2), heitetää evät heitä, ei heitetä 3rd plural ovat heittäneet evät oo heittäneet, ei oo heitetty
impersonal heitetää ei heitetä impersonal ono heitetty ei oo heitetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular heitin en heittänt, en heittänyt 1st singular olin heittänt, olin heittänyt en olt heittänt, en olt heittänyt
2nd singular heitit et heittänt, et heittänyt 2nd singular olit heittänt, olit heittänyt et olt heittänt, et olt heittänyt
3rd singular heitti ei heittänt, ei heittänyt 3rd singular oli heittänt, oli heittänyt ei olt heittänt, ei olt heittänyt
1st plural heitimmä emmä heittäneet 1st plural olimma heittäneet emmä olleet heittäneet
2nd plural heitittä että heittäneet 2nd plural olitta heittäneet että olleet heittäneet
3rd plural heittiit1), heittivät2), heitettii evät heittäneet, ei heitetty 3rd plural olivat heittäneet evät olleet heittäneet, ei olt heitetty
impersonal heitettii ei heitetty impersonal oli heitetty ei olt heitetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular heittäisin en heittäis 1st singular olisin heittänt, olisin heittänyt en olis heittänt, en olis heittänyt
2nd singular heittäisit, heittäist1) et heittäis 2nd singular olisit heittänt, olisit heittänyt et olis heittänt, et olis heittänyt
3rd singular heittäis ei heittäis 3rd singular olis heittänt, olis heittänyt ei olis heittänt, ei olis heittänyt
1st plural heittäisimmä emmä heittäis 1st plural olisimma heittäneet emmä olis heittäneet
2nd plural heittäisittä että heittäis 2nd plural olisitta heittäneet että olis heittäneet
3rd plural heittäisiit1), heittäisivät2), heitettäis evät heittäis, ei heitettäis 3rd plural olisivat heittäneet evät olis heittäneet, ei olis heitetty
impersonal heitettäis ei heitettäis impersonal olis heitetty ei olis heitetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular heitä elä heitä 2nd singular oo heittänt, oo heittänyt elä oo heittänt, elä oo heittänyt
3rd singular heittäköö elköö heittäkö 3rd singular olkoo heittänt, olkoo heittänyt elköö olko heittänt, elköö olko heittänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural heittäkää elkää heittäkö 2nd plural olkaa heittäneet elkää olko heittäneet
3rd plural heittäkööt elkööt heittäkö, elköö heitettäkö 3rd plural olkoot heittäneet elkööt olko heittäneet, elköö olko heitetty
impersonal heitettäkköö elköö heitettäkö impersonal olkoo heitetty elköö olko heitetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular heittänen en heittäne
2nd singular heittänet et heittäne
3rd singular heittänöö ei heittäne
1st plural heittänemmä emmä heittäne
2nd plural heittänettä että heittäne
3rd plural heittänööt evät heittäne, ei heitettäne
impersonal heitettännöö ei heitettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st heittää present heittävä heitettävä
2nd inessive heittäjees past heittänt, heittänyt heitetty
instructive heittäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (heittäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative heittämää
inessive heittämääs
elative heittämäst
abessive heittämätä
4th nominative heittämiin
partitive heittämistä, heittämist

Synonyms

Derived terms

Descendants

  • → Votic: heittä

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 55
  • Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 34
Wikious
Boobota
Sagapedia