hinautus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word hinautus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word hinautus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say hinautus in singular and plural. Everything you need to know about the word hinautus you have here. The definition of the word hinautus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhinautus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

hinauttaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

hinautus

  1. having (something) towed

Declension

Inflection of hinautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative hinautus hinautukset
genitive hinautuksen hinautusten
hinautuksien
partitive hinautusta hinautuksia
illative hinautukseen hinautuksiin
singular plural
nominative hinautus hinautukset
accusative nom. hinautus hinautukset
gen. hinautuksen
genitive hinautuksen hinautusten
hinautuksien
partitive hinautusta hinautuksia
inessive hinautuksessa hinautuksissa
elative hinautuksesta hinautuksista
illative hinautukseen hinautuksiin
adessive hinautuksella hinautuksilla
ablative hinautukselta hinautuksilta
allative hinautukselle hinautuksille
essive hinautuksena hinautuksina
translative hinautukseksi hinautuksiksi
abessive hinautuksetta hinautuksitta
instructive hinautuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hinautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hinautukseni hinautukseni
accusative nom. hinautukseni hinautukseni
gen. hinautukseni
genitive hinautukseni hinautusteni
hinautuksieni
partitive hinautustani hinautuksiani
inessive hinautuksessani hinautuksissani
elative hinautuksestani hinautuksistani
illative hinautukseeni hinautuksiini
adessive hinautuksellani hinautuksillani
ablative hinautukseltani hinautuksiltani
allative hinautukselleni hinautuksilleni
essive hinautuksenani hinautuksinani
translative hinautuksekseni hinautuksikseni
abessive hinautuksettani hinautuksittani
instructive
comitative hinautuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hinautuksesi hinautuksesi
accusative nom. hinautuksesi hinautuksesi
gen. hinautuksesi
genitive hinautuksesi hinautustesi
hinautuksiesi
partitive hinautustasi hinautuksiasi
inessive hinautuksessasi hinautuksissasi
elative hinautuksestasi hinautuksistasi
illative hinautukseesi hinautuksiisi
adessive hinautuksellasi hinautuksillasi
ablative hinautukseltasi hinautuksiltasi
allative hinautuksellesi hinautuksillesi
essive hinautuksenasi hinautuksinasi
translative hinautukseksesi hinautuksiksesi
abessive hinautuksettasi hinautuksittasi
instructive
comitative hinautuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hinautuksemme hinautuksemme
accusative nom. hinautuksemme hinautuksemme
gen. hinautuksemme
genitive hinautuksemme hinautustemme
hinautuksiemme
partitive hinautustamme hinautuksiamme
inessive hinautuksessamme hinautuksissamme
elative hinautuksestamme hinautuksistamme
illative hinautukseemme hinautuksiimme
adessive hinautuksellamme hinautuksillamme
ablative hinautukseltamme hinautuksiltamme
allative hinautuksellemme hinautuksillemme
essive hinautuksenamme hinautuksinamme
translative hinautukseksemme hinautuksiksemme
abessive hinautuksettamme hinautuksittamme
instructive
comitative hinautuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hinautuksenne hinautuksenne
accusative nom. hinautuksenne hinautuksenne
gen. hinautuksenne
genitive hinautuksenne hinautustenne
hinautuksienne
partitive hinautustanne hinautuksianne
inessive hinautuksessanne hinautuksissanne
elative hinautuksestanne hinautuksistanne
illative hinautukseenne hinautuksiinne
adessive hinautuksellanne hinautuksillanne
ablative hinautukseltanne hinautuksiltanne
allative hinautuksellenne hinautuksillenne
essive hinautuksenanne hinautuksinanne
translative hinautukseksenne hinautuksiksenne
abessive hinautuksettanne hinautuksittanne
instructive
comitative hinautuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hinautuksensa hinautuksensa
accusative nom. hinautuksensa hinautuksensa
gen. hinautuksensa
genitive hinautuksensa hinautustensa
hinautuksiensa
partitive hinautustaan
hinautustansa
hinautuksiaan
hinautuksiansa
inessive hinautuksessaan
hinautuksessansa
hinautuksissaan
hinautuksissansa
elative hinautuksestaan
hinautuksestansa
hinautuksistaan
hinautuksistansa
illative hinautukseensa hinautuksiinsa
adessive hinautuksellaan
hinautuksellansa
hinautuksillaan
hinautuksillansa
ablative hinautukseltaan
hinautukseltansa
hinautuksiltaan
hinautuksiltansa
allative hinautukselleen
hinautuksellensa
hinautuksilleen
hinautuksillensa
essive hinautuksenaan
hinautuksenansa
hinautuksinaan
hinautuksinansa
translative hinautuksekseen
hinautukseksensa
hinautuksikseen
hinautuksiksensa
abessive hinautuksettaan
hinautuksettansa
hinautuksittaan
hinautuksittansa
instructive
comitative hinautuksineen
hinautuksinensa

Anagrams