hohottaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form hohottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

hohottamassa

—

elative

hohottamasta

—

illative

hohottamaan

—

adessive

hohottamalla

—

abessive

hohottamatta

—

instructive

hohottaman

hohotettaman

4th³

verbal noun

hohottaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	hohottamaisillani	hohottamaisillamme
2nd	hohottamaisillasi	hohottamaisillanne
3rd	hohottamaisillaan hohottamaisillansa

Derived terms

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic. Cognates include Finnish hohottaa. Compare also Russian хохотать (xoxotatʹ).

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhohotːɑː/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈhohotːɑː/,
Rhymes: -ohotːɑː
Hyphenation: ho‧hot‧taa

Verb

hohottaa

(intransitive) to guffaw

Conjugation

Conjugation of hohottaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hohotan	en hohota	1st singular	oon hohottant, oon hohottanut	en oo hohottant, en oo hohottanut
2nd singular	hohotat	et hohota	2nd singular	oot hohottant, oot hohottanut	et oo hohottant, et oo hohottanut
3rd singular	hohottaa	ei hohota	3rd singular	ono hohottant, ono hohottanut	ei oo hohottant, ei oo hohottanut
1st plural	hohotamma	emmä hohota	1st plural	oomma hohottanneet	emmä oo hohottanneet
2nd plural	hohotatta	että hohota	2nd plural	ootta hohottanneet	että oo hohottanneet
3rd plural	hohottaat¹⁾, hohottavat²⁾, hohotettaa	evät hohota, ei hohoteta	3rd plural	ovat hohottanneet	evät oo hohottanneet, ei oo hohotettu
impersonal	hohotettaa	ei hohoteta	impersonal	ono hohotettu	ei oo hohotettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hohotin	en hohottant, en hohottanut	1st singular	olin hohottant, olin hohottanut	en olt hohottant, en olt hohottanut
2nd singular	hohotit	et hohottant, et hohottanut	2nd singular	olit hohottant, olit hohottanut	et olt hohottant, et olt hohottanut
3rd singular	hohotti	ei hohottant, ei hohottanut	3rd singular	oli hohottant, oli hohottanut	ei olt hohottant, ei olt hohottanut
1st plural	hohotimma	emmä hohottanneet	1st plural	olimma hohottanneet	emmä olleet hohottanneet
2nd plural	hohotitta	että hohottanneet	2nd plural	olitta hohottanneet	että olleet hohottanneet
3rd plural	hohottiit¹⁾, hohottivat²⁾, hohotettii	evät hohottanneet, ei hohotettu	3rd plural	olivat hohottanneet	evät olleet hohottanneet, ei olt hohotettu
impersonal	hohotettii	ei hohotettu	impersonal	oli hohotettu	ei olt hohotettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hohottaisin	en hohottais	1st singular	olisin hohottant, olisin hohottanut	en olis hohottant, en olis hohottanut
2nd singular	hohottaisit, hohottaist¹⁾	et hohottais	2nd singular	olisit hohottant, olisit hohottanut	et olis hohottant, et olis hohottanut
3rd singular	hohottais	ei hohottais	3rd singular	olis hohottant, olis hohottanut	ei olis hohottant, ei olis hohottanut
1st plural	hohottaisimma	emmä hohottais	1st plural	olisimma hohottanneet	emmä olis hohottanneet
2nd plural	hohottaisitta	että hohottais	2nd plural	olisitta hohottanneet	että olis hohottanneet
3rd plural	hohottaisiit¹⁾, hohottaisivat²⁾, hohotettais	evät hohottais, ei hohotettais	3rd plural	olisivat hohottanneet	evät olis hohottanneet, ei olis hohotettu
impersonal	hohotettais	ei hohotettais	impersonal	olis hohotettu	ei olis hohotettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	hohota	elä hohota	2nd singular	oo hohottant, oo hohottanut	elä oo hohottant, elä oo hohottanut
3rd singular	hohottakkoo	elköö hohottako	3rd singular	olkoo hohottant, olkoo hohottanut	elköö olko hohottant, elköö olko hohottanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	hohottakkaa	elkää hohottako	2nd plural	olkaa hohottanneet	elkää olko hohottanneet
3rd plural	hohottakkoot	elkööt hohottako, elköö hohotettako	3rd plural	olkoot hohottanneet	elkööt olko hohottanneet, elköö olko hohotettu
impersonal	hohotettakoo	elköö hohotettako	impersonal	olkoo hohotettu	elköö olko hohotettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	hohottanen	en hohottane
2nd singular	hohottanet	et hohottane
3rd singular	hohottannoo	ei hohottane
1st plural	hohottanemma	emmä hohottane
2nd plural	hohottanetta	että hohottane
3rd plural	hohottannoot	evät hohottane, ei hohotettane
impersonal	hohotettanoo	ei hohotettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		hohottaa	present	hohottava	hohotettava
2nd	inessive	hohottaes	past	hohottant, hohottanut	hohotettu
2nd	instructive	hohottaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (hohottakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	hohottammaa
	inessive	hohottamas
	elative	hohottamast
	abessive	hohottamata
4th	nominative	hohottamiin
	partitive	hohottamista, hohottamist

Synonyms

nagraa, hirnua (“to laugh”), hehettää (“to guffaw”)

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 65

hohottaa

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

References

Wikious

Boobota

Sagapedia