huimata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huimata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huimata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huimata in singular and plural. Everything you need to know about the word huimata you have here. The definition of the word huimata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuimata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *huimat'ak, equivalent to huima- +‎ -ta

Pronunciation

Verb

huimata

  1. (transitive, usually atelic) to make someone (feel) dizzy (also figuratively)
    Talouskehityksen luvut huimaavat minua.
    The figures displaying the economic development make me feel dizzy.
  2. (impersonal + partitive) to feel dizzy
    Minua huimaa.
    I feel dizzy.

Conjugation

Mostly only used in the third person.

Inflection of huimata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimaan en huimaa 1st sing. olen huimannut en ole huimannut
2nd sing. huimaat et huimaa 2nd sing. olet huimannut et ole huimannut
3rd sing. huimaa ei huimaa 3rd sing. on huimannut ei ole huimannut
1st plur. huimaamme emme huimaa 1st plur. olemme huimanneet emme ole huimanneet
2nd plur. huimaatte ette huimaa 2nd plur. olette huimanneet ette ole huimanneet
3rd plur. huimaavat eivät huimaa 3rd plur. ovat huimanneet eivät ole huimanneet
passive huimataan ei huimata passive on huimattu ei ole huimattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimasin en huimannut 1st sing. olin huimannut en ollut huimannut
2nd sing. huimasit et huimannut 2nd sing. olit huimannut et ollut huimannut
3rd sing. huimasi ei huimannut 3rd sing. oli huimannut ei ollut huimannut
1st plur. huimasimme emme huimanneet 1st plur. olimme huimanneet emme olleet huimanneet
2nd plur. huimasitte ette huimanneet 2nd plur. olitte huimanneet ette olleet huimanneet
3rd plur. huimasivat eivät huimanneet 3rd plur. olivat huimanneet eivät olleet huimanneet
passive huimattiin ei huimattu passive oli huimattu ei ollut huimattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimaisin en huimaisi 1st sing. olisin huimannut en olisi huimannut
2nd sing. huimaisit et huimaisi 2nd sing. olisit huimannut et olisi huimannut
3rd sing. huimaisi ei huimaisi 3rd sing. olisi huimannut ei olisi huimannut
1st plur. huimaisimme emme huimaisi 1st plur. olisimme huimanneet emme olisi huimanneet
2nd plur. huimaisitte ette huimaisi 2nd plur. olisitte huimanneet ette olisi huimanneet
3rd plur. huimaisivat eivät huimaisi 3rd plur. olisivat huimanneet eivät olisi huimanneet
passive huimattaisiin ei huimattaisi passive olisi huimattu ei olisi huimattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. huimaa älä huimaa 2nd sing.
3rd sing. huimatkoon älköön huimatko 3rd sing. olkoon huimannut älköön olko huimannut
1st plur. huimatkaamme älkäämme huimatko 1st plur.
2nd plur. huimatkaa älkää huimatko 2nd plur.
3rd plur. huimatkoot älkööt huimatko 3rd plur. olkoot huimanneet älkööt olko huimanneet
passive huimattakoon älköön huimattako passive olkoon huimattu älköön olko huimattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimannen en huimanne 1st sing. lienen huimannut en liene huimannut
2nd sing. huimannet et huimanne 2nd sing. lienet huimannut et liene huimannut
3rd sing. huimannee ei huimanne 3rd sing. lienee huimannut ei liene huimannut
1st plur. huimannemme emme huimanne 1st plur. lienemme huimanneet emme liene huimanneet
2nd plur. huimannette ette huimanne 2nd plur. lienette huimanneet ette liene huimanneet
3rd plur. huimannevat eivät huimanne 3rd plur. lienevät huimanneet eivät liene huimanneet
passive huimattaneen ei huimattane passive lienee huimattu ei liene huimattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huimata present huimaava huimattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huimatakseni huimataksemme
2nd huimataksesi huimataksenne
3rd huimatakseen
huimataksensa
past huimannut huimattu
2nd inessive2 huimatessa huimattaessa agent4 huimaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huimatessani huimatessamme
2nd huimatessasi huimatessanne
3rd huimatessaan
huimatessansa
negative huimaamaton
instructive huimaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive huimaamassa
elative huimaamasta
illative huimaamaan
adessive huimaamalla
abessive huimaamatta
instructive huimaaman huimattaman
4th3 verbal noun huimaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huimaamaisillani huimaamaisillamme
2nd huimaamaisillasi huimaamaisillanne
3rd huimaamaisillaan
huimaamaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *huimat'ak, equivalent to huima (quick) +‎ -ta. Cognates include Finnish huimata and Estonian uimata.

Pronunciation

Verb

huimata

  1. (transitive, usually atelic) to make dizzy
    Minnua huimajaa.I feel dizzy. (literally, “It makes me dizzy.”)

Conjugation

Conjugation of huimata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular huimaan en huimaa 1st singular oon huimant, oon huimannut en oo huimant, en oo huimannut
2nd singular huimaat et huimaa 2nd singular oot huimant, oot huimannut et oo huimant, et oo huimannut
3rd singular huimajaa ei huimaa 3rd singular ono huimant, ono huimannut ei oo huimant, ei oo huimannut
1st plural huimaamma emmä huimaa 1st plural oomma huimanneet emmä oo huimanneet
2nd plural huimaatta että huimaa 2nd plural ootta huimanneet että oo huimanneet
3rd plural huimajaat1), huimaavat2), huimataa evät huimaa, ei huimata 3rd plural ovat huimanneet evät oo huimanneet, ei oo huimattu
impersonal huimataa ei huimata impersonal ono huimattu ei oo huimattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular huimaisin en huimant, en huimannut 1st singular olin huimant, olin huimannut en olt huimant, en olt huimannut
2nd singular huimaisit, huimaist1) et huimant, et huimannut 2nd singular olit huimant, olit huimannut et olt huimant, et olt huimannut
3rd singular huimais ei huimant, ei huimannut 3rd singular oli huimant, oli huimannut ei olt huimant, ei olt huimannut
1st plural huimaisimma emmä huimanneet 1st plural olimma huimanneet emmä olleet huimanneet
2nd plural huimaisitta että huimanneet 2nd plural olitta huimanneet että olleet huimanneet
3rd plural huimaisiit1), huimaisivat2), huimattii evät huimanneet, ei huimattu 3rd plural olivat huimanneet evät olleet huimanneet, ei olt huimattu
impersonal huimattii ei huimattu impersonal oli huimattu ei olt huimattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular huimajaisin en huimajais 1st singular olisin huimant, olisin huimannut en olis huimant, en olis huimannut
2nd singular huimajaisit, huimajaist1) et huimajais 2nd singular olisit huimant, olisit huimannut et olis huimant, et olis huimannut
3rd singular huimajais ei huimajais 3rd singular olis huimant, olis huimannut ei olis huimant, ei olis huimannut
1st plural huimajaisimma emmä huimajais 1st plural olisimma huimanneet emmä olis huimanneet
2nd plural huimajaisitta että huimajais 2nd plural olisitta huimanneet että olis huimanneet
3rd plural huimajaisiit1), huimajaisivat2), huimattais evät huimajais, ei huimattais 3rd plural olisivat huimanneet evät olis huimanneet, ei olis huimattu
impersonal huimattais ei huimattais impersonal olis huimattu ei olis huimattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular huimaa elä huimaa 2nd singular oo huimant, oo huimannut elä oo huimant, elä oo huimannut
3rd singular huimatkoo elköö huimatko 3rd singular olkoo huimant, olkoo huimannut elköö olko huimant, elköö olko huimannut
1st plural 1st plural
2nd plural huimatkaa elkää huimatko 2nd plural olkaa huimanneet elkää olko huimanneet
3rd plural huimatkoot elkööt huimatko, elköö huimattako 3rd plural olkoot huimanneet elkööt olko huimanneet, elköö olko huimattu
impersonal huimattakkoo elköö huimattako impersonal olkoo huimattu elköö olko huimattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular huimannen en huimanne
2nd singular huimannet et huimanne
3rd singular huimannoo ei huimanne
1st plural huimannemma emmä huimanne
2nd plural huimannetta että huimanne
3rd plural huimannoot evät huimanne, ei huimattane
impersonal huimattannoo ei huimattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st huimata present huimaava huimattava
2nd inessive huimatees past huimant, huimannut huimattu
instructive huimaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (huimatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative huimaamaa
inessive huimaamaas
elative huimaamast
abessive huimaamata
4th nominative huimaamiin
partitive huimaamista, huimaamist

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 72
  • Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 39