huimia

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huimia. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huimia, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huimia in singular and plural. Everything you need to know about the word huimia you have here. The definition of the word huimia will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuimia, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Onomatopoetic.

Pronunciation

Verb

huimia (archaic)

  1. (transitive) To slap repeatedly, to lash.

Conjugation

Inflection of huimia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimin en huimi 1st sing. olen huiminut en ole huiminut
2nd sing. huimit et huimi 2nd sing. olet huiminut et ole huiminut
3rd sing. huimii ei huimi 3rd sing. on huiminut ei ole huiminut
1st plur. huimimme emme huimi 1st plur. olemme huimineet emme ole huimineet
2nd plur. huimitte ette huimi 2nd plur. olette huimineet ette ole huimineet
3rd plur. huimivat eivät huimi 3rd plur. ovat huimineet eivät ole huimineet
passive huimitaan ei huimita passive on huimittu ei ole huimittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimin en huiminut 1st sing. olin huiminut en ollut huiminut
2nd sing. huimit et huiminut 2nd sing. olit huiminut et ollut huiminut
3rd sing. huimi ei huiminut 3rd sing. oli huiminut ei ollut huiminut
1st plur. huimimme emme huimineet 1st plur. olimme huimineet emme olleet huimineet
2nd plur. huimitte ette huimineet 2nd plur. olitte huimineet ette olleet huimineet
3rd plur. huimivat eivät huimineet 3rd plur. olivat huimineet eivät olleet huimineet
passive huimittiin ei huimittu passive oli huimittu ei ollut huimittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huimisin en huimisi 1st sing. olisin huiminut en olisi huiminut
2nd sing. huimisit et huimisi 2nd sing. olisit huiminut et olisi huiminut
3rd sing. huimisi ei huimisi 3rd sing. olisi huiminut ei olisi huiminut
1st plur. huimisimme emme huimisi 1st plur. olisimme huimineet emme olisi huimineet
2nd plur. huimisitte ette huimisi 2nd plur. olisitte huimineet ette olisi huimineet
3rd plur. huimisivat eivät huimisi 3rd plur. olisivat huimineet eivät olisi huimineet
passive huimittaisiin ei huimittaisi passive olisi huimittu ei olisi huimittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. huimi älä huimi 2nd sing. — —
3rd sing. huimikoon älköön huimiko 3rd sing. olkoon huiminut älköön olko huiminut
1st plur. huimikaamme älkäämme huimiko 1st plur. — —
2nd plur. huimikaa älkää huimiko 2nd plur. — —
3rd plur. huimikoot älkööt huimiko 3rd plur. olkoot huimineet älkööt olko huimineet
passive huimittakoon älköön huimittako passive olkoon huimittu älköön olko huimittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huiminen en huimine 1st sing. lienen huiminut en liene huiminut
2nd sing. huiminet et huimine 2nd sing. lienet huiminut et liene huiminut
3rd sing. huiminee ei huimine 3rd sing. lienee huiminut ei liene huiminut
1st plur. huiminemme emme huimine 1st plur. lienemme huimineet emme liene huimineet
2nd plur. huiminette ette huimine 2nd plur. lienette huimineet ette liene huimineet
3rd plur. huiminevat eivät huimine 3rd plur. lienevät huimineet eivät liene huimineet
passive huimittaneen ei huimittane passive lienee huimittu ei liene huimittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huimia present huimiva huimittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huimiakseni huimiaksemme
2nd huimiaksesi huimiaksenne
3rd huimiakseen
huimiaksensa
past huiminut huimittu
2nd inessive2 huimiessa huimittaessa agent4 huimima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huimiessani huimiessamme
2nd huimiessasi huimiessanne
3rd huimiessaan
huimiessansa
negative huimimaton
instructive huimien —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive huimimassa —
elative huimimasta —
illative huimimaan —
adessive huimimalla —
abessive huimimatta —
instructive huimiman huimittaman
4th3 verbal noun huimiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huimimaisillani huimimaisillamme
2nd huimimaisillasi huimimaisillanne
3rd huimimaisillaan
huimimaisillansa

Synonyms

Adjective

huimia

  1. partitive plural of huima

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia