huippuhetki

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huippuhetki. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huippuhetki, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huippuhetki in singular and plural. Everything you need to know about the word huippuhetki you have here. The definition of the word huippuhetki will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuippuhetki, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From huippu (“peak, top”) +‎ hetki (“moment”).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhui̯pːuˌhetki/,
  • Rhymes: -etki
  • Hyphenation(key): huippu‧hetki

Noun

huippuhetki

  1. highlight; culmination, pinnacle
    Synonyms: huipennus, huipentuma, kohokohta, tähtihetki

Declension

Inflection of huippuhetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative huippuhetki huippuhetket
genitive huippuhetken huippuhetkien
partitive huippuhetkeä huippuhetkiä
illative huippuhetkeen huippuhetkiin
singular plural
nominative huippuhetki huippuhetket
accusative nom. huippuhetki huippuhetket
gen. huippuhetken
genitive huippuhetken huippuhetkien
partitive huippuhetkeä huippuhetkiä
inessive huippuhetkessä huippuhetkissä
elative huippuhetkestä huippuhetkistä
illative huippuhetkeen huippuhetkiin
adessive huippuhetkellä huippuhetkillä
ablative huippuhetkeltä huippuhetkiltä
allative huippuhetkelle huippuhetkille
essive huippuhetkenä huippuhetkinä
translative huippuhetkeksi huippuhetkiksi
abessive huippuhetkettä huippuhetkittä
instructive — huippuhetkin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huippuhetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative huippuhetkeni huippuhetkeni
accusative nom. huippuhetkeni huippuhetkeni
gen. huippuhetkeni
genitive huippuhetkeni huippuhetkieni
partitive huippuhetkeäni huippuhetkiäni
inessive huippuhetkessäni huippuhetkissäni
elative huippuhetkestäni huippuhetkistäni
illative huippuhetkeeni huippuhetkiini
adessive huippuhetkelläni huippuhetkilläni
ablative huippuhetkeltäni huippuhetkiltäni
allative huippuhetkelleni huippuhetkilleni
essive huippuhetkenäni huippuhetkinäni
translative huippuhetkekseni huippuhetkikseni
abessive huippuhetkettäni huippuhetkittäni
instructive — —
comitative — huippuhetkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huippuhetkesi huippuhetkesi
accusative nom. huippuhetkesi huippuhetkesi
gen. huippuhetkesi
genitive huippuhetkesi huippuhetkiesi
partitive huippuhetkeäsi huippuhetkiäsi
inessive huippuhetkessäsi huippuhetkissäsi
elative huippuhetkestäsi huippuhetkistäsi
illative huippuhetkeesi huippuhetkiisi
adessive huippuhetkelläsi huippuhetkilläsi
ablative huippuhetkeltäsi huippuhetkiltäsi
allative huippuhetkellesi huippuhetkillesi
essive huippuhetkenäsi huippuhetkinäsi
translative huippuhetkeksesi huippuhetkiksesi
abessive huippuhetkettäsi huippuhetkittäsi
instructive — —
comitative — huippuhetkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huippuhetkemme huippuhetkemme
accusative nom. huippuhetkemme huippuhetkemme
gen. huippuhetkemme
genitive huippuhetkemme huippuhetkiemme
partitive huippuhetkeämme huippuhetkiämme
inessive huippuhetkessämme huippuhetkissämme
elative huippuhetkestämme huippuhetkistämme
illative huippuhetkeemme huippuhetkiimme
adessive huippuhetkellämme huippuhetkillämme
ablative huippuhetkeltämme huippuhetkiltämme
allative huippuhetkellemme huippuhetkillemme
essive huippuhetkenämme huippuhetkinämme
translative huippuhetkeksemme huippuhetkiksemme
abessive huippuhetkettämme huippuhetkittämme
instructive — —
comitative — huippuhetkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huippuhetkenne huippuhetkenne
accusative nom. huippuhetkenne huippuhetkenne
gen. huippuhetkenne
genitive huippuhetkenne huippuhetkienne
partitive huippuhetkeänne huippuhetkiänne
inessive huippuhetkessänne huippuhetkissänne
elative huippuhetkestänne huippuhetkistänne
illative huippuhetkeenne huippuhetkiinne
adessive huippuhetkellänne huippuhetkillänne
ablative huippuhetkeltänne huippuhetkiltänne
allative huippuhetkellenne huippuhetkillenne
essive huippuhetkenänne huippuhetkinänne
translative huippuhetkeksenne huippuhetkiksenne
abessive huippuhetkettänne huippuhetkittänne
instructive — —
comitative — huippuhetkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huippuhetkensä huippuhetkensä
accusative nom. huippuhetkensä huippuhetkensä
gen. huippuhetkensä
genitive huippuhetkensä huippuhetkiensä
partitive huippuhetkeään
huippuhetkeänsä 		huippuhetkiään
huippuhetkiänsä
inessive huippuhetkessään
huippuhetkessänsä 		huippuhetkissään
huippuhetkissänsä
elative huippuhetkestään
huippuhetkestänsä 		huippuhetkistään
huippuhetkistänsä
illative huippuhetkeensä huippuhetkiinsä
adessive huippuhetkellään
huippuhetkellänsä 		huippuhetkillään
huippuhetkillänsä
ablative huippuhetkeltään
huippuhetkeltänsä 		huippuhetkiltään
huippuhetkiltänsä
allative huippuhetkelleen
huippuhetkellensä 		huippuhetkilleen
huippuhetkillensä
essive huippuhetkenään
huippuhetkenänsä 		huippuhetkinään
huippuhetkinänsä
translative huippuhetkekseen
huippuhetkeksensä 		huippuhetkikseen
huippuhetkiksensä
abessive huippuhetkettään
huippuhetkettänsä 		huippuhetkittään
huippuhetkittänsä
instructive — —
comitative — huippuhetkineen
huippuhetkinensä
Wikious
Boobota
Sagapedia