huokailu
Inflection of huokailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | huokailu | huokailut | |
genitive | huokailun | huokailujen huokailuiden huokailuitten | |
partitive | huokailua | huokailuja huokailuita | |
illative | huokailuun | huokailuihin | |
singular | plural | ||
nominative | huokailu | huokailut | |
accusative | nom. | huokailu | huokailut |
gen. | huokailun | ||
genitive | huokailun | huokailujen huokailuiden huokailuitten | |
partitive | huokailua | huokailuja huokailuita | |
inessive | huokailussa | huokailuissa | |
elative | huokailusta | huokailuista | |
illative | huokailuun | huokailuihin | |
adessive | huokailulla | huokailuilla | |
ablative | huokailulta | huokailuilta | |
allative | huokailulle | huokailuille | |
essive | huokailuna | huokailuina | |
translative | huokailuksi | huokailuiksi | |
abessive | huokailutta | huokailuitta | |
instructive | — | huokailuin | |
comitative | See the possessive forms below. |