huolestunut

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huolestunut. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huolestunut, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huolestunut in singular and plural. Everything you need to know about the word huolestunut you have here. The definition of the word huolestunut will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuolestunut, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

huolestua (“to become worried”) +‎ -nut

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhuo̯lestunut/,
  • Rhymes: -unut
  • Hyphenation(key): huo‧les‧tu‧nut

Adjective

huolestunut (comparative huolestuneempi, superlative huolestunein)

  1. worried, concerned

Usage notes

"about" is expressed with the elative case.

Declension

Inflection of huolestunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative huolestunut huolestuneet
genitive huolestuneen huolestuneiden
huolestuneitten
partitive huolestunutta huolestuneita
illative huolestuneeseen huolestuneisiin
huolestuneihin
singular plural
nominative huolestunut huolestuneet
accusative nom. huolestunut huolestuneet
gen. huolestuneen
genitive huolestuneen huolestuneiden
huolestuneitten
partitive huolestunutta huolestuneita
inessive huolestuneessa huolestuneissa
elative huolestuneesta huolestuneista
illative huolestuneeseen huolestuneisiin
huolestuneihin
adessive huolestuneella huolestuneilla
ablative huolestuneelta huolestuneilta
allative huolestuneelle huolestuneille
essive huolestuneena huolestuneina
translative huolestuneeksi huolestuneiksi
abessive huolestuneetta huolestuneitta
instructive — huolestunein
comitative — huolestuneine
Possessive forms of huolestunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative huolestuneeni huolestuneeni
accusative nom. huolestuneeni huolestuneeni
gen. huolestuneeni
genitive huolestuneeni huolestuneideni
huolestuneitteni
partitive huolestunuttani huolestuneitani
inessive huolestuneessani huolestuneissani
elative huolestuneestani huolestuneistani
illative huolestuneeseeni huolestuneisiini
huolestuneihini
adessive huolestuneellani huolestuneillani
ablative huolestuneeltani huolestuneiltani
allative huolestuneelleni huolestuneilleni
essive huolestuneenani huolestuneinani
translative huolestuneekseni huolestuneikseni
abessive huolestuneettani huolestuneittani
instructive — —
comitative — huolestuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huolestuneesi huolestuneesi
accusative nom. huolestuneesi huolestuneesi
gen. huolestuneesi
genitive huolestuneesi huolestuneidesi
huolestuneittesi
partitive huolestunuttasi huolestuneitasi
inessive huolestuneessasi huolestuneissasi
elative huolestuneestasi huolestuneistasi
illative huolestuneeseesi huolestuneisiisi
huolestuneihisi
adessive huolestuneellasi huolestuneillasi
ablative huolestuneeltasi huolestuneiltasi
allative huolestuneellesi huolestuneillesi
essive huolestuneenasi huolestuneinasi
translative huolestuneeksesi huolestuneiksesi
abessive huolestuneettasi huolestuneittasi
instructive — —
comitative — huolestuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huolestuneemme huolestuneemme
accusative nom. huolestuneemme huolestuneemme
gen. huolestuneemme
genitive huolestuneemme huolestuneidemme
huolestuneittemme
partitive huolestunuttamme huolestuneitamme
inessive huolestuneessamme huolestuneissamme
elative huolestuneestamme huolestuneistamme
illative huolestuneeseemme huolestuneisiimme
huolestuneihimme
adessive huolestuneellamme huolestuneillamme
ablative huolestuneeltamme huolestuneiltamme
allative huolestuneellemme huolestuneillemme
essive huolestuneenamme huolestuneinamme
translative huolestuneeksemme huolestuneiksemme
abessive huolestuneettamme huolestuneittamme
instructive — —
comitative — huolestuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huolestuneenne huolestuneenne
accusative nom. huolestuneenne huolestuneenne
gen. huolestuneenne
genitive huolestuneenne huolestuneidenne
huolestuneittenne
partitive huolestunuttanne huolestuneitanne
inessive huolestuneessanne huolestuneissanne
elative huolestuneestanne huolestuneistanne
illative huolestuneeseenne huolestuneisiinne
huolestuneihinne
adessive huolestuneellanne huolestuneillanne
ablative huolestuneeltanne huolestuneiltanne
allative huolestuneellenne huolestuneillenne
essive huolestuneenanne huolestuneinanne
translative huolestuneeksenne huolestuneiksenne
abessive huolestuneettanne huolestuneittanne
instructive — —
comitative — huolestuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huolestuneensa huolestuneensa
accusative nom. huolestuneensa huolestuneensa
gen. huolestuneensa
genitive huolestuneensa huolestuneidensa
huolestuneittensa
partitive huolestunuttaan
huolestunuttansa 		huolestuneitaan
huolestuneitansa
inessive huolestuneessaan
huolestuneessansa 		huolestuneissaan
huolestuneissansa
elative huolestuneestaan
huolestuneestansa 		huolestuneistaan
huolestuneistansa
illative huolestuneeseensa huolestuneisiinsa
huolestuneihinsa
adessive huolestuneellaan
huolestuneellansa 		huolestuneillaan
huolestuneillansa
ablative huolestuneeltaan
huolestuneeltansa 		huolestuneiltaan
huolestuneiltansa
allative huolestuneelleen
huolestuneellensa 		huolestuneilleen
huolestuneillensa
essive huolestuneenaan
huolestuneenansa 		huolestuneinaan
huolestuneinansa
translative huolestuneekseen
huolestuneeksensa 		huolestuneikseen
huolestuneiksensa
abessive huolestuneettaan
huolestuneettansa 		huolestuneittaan
huolestuneittansa
instructive — —
comitative — huolestuneineen
huolestuneinensa

Derived terms

Participle

huolestunut

  1. past active participle of huolestua
Wikious
Boobota
Sagapedia