huumattu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huumattu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huumattu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huumattu in singular and plural. Everything you need to know about the word huumattu you have here. The definition of the word huumattu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuumattu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From huumata +‎ -ttu (past passive participle).

Pronunciation

Adjective

huumattu

  1. drugged

Usage notes

huumattu implies having been forcibly or otherwise drugged by an external party while huumaantunut and päihtynyt suggest a voluntary intoxication.

Declension

Inflection of huumattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative huumattu huumatut
genitive huumatun huumattujen
partitive huumattua huumattuja
illative huumattuun huumattuihin
singular plural
nominative huumattu huumatut
accusative nom. huumattu huumatut
gen. huumatun
genitive huumatun huumattujen
partitive huumattua huumattuja
inessive huumatussa huumatuissa
elative huumatusta huumatuista
illative huumattuun huumattuihin
adessive huumatulla huumatuilla
ablative huumatulta huumatuilta
allative huumatulle huumatuille
essive huumattuna huumattuina
translative huumatuksi huumatuiksi
abessive huumatutta huumatuitta
instructive huumatuin
comitative huumattuine
Possessive forms of huumattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative huumattuni huumattuni
accusative nom. huumattuni huumattuni
gen. huumattuni
genitive huumattuni huumattujeni
partitive huumattuani huumattujani
inessive huumatussani huumatuissani
elative huumatustani huumatuistani
illative huumattuuni huumattuihini
adessive huumatullani huumatuillani
ablative huumatultani huumatuiltani
allative huumatulleni huumatuilleni
essive huumattunani huumattuinani
translative huumatukseni huumatuikseni
abessive huumatuttani huumatuittani
instructive
comitative huumattuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huumattusi huumattusi
accusative nom. huumattusi huumattusi
gen. huumattusi
genitive huumattusi huumattujesi
partitive huumattuasi huumattujasi
inessive huumatussasi huumatuissasi
elative huumatustasi huumatuistasi
illative huumattuusi huumattuihisi
adessive huumatullasi huumatuillasi
ablative huumatultasi huumatuiltasi
allative huumatullesi huumatuillesi
essive huumattunasi huumattuinasi
translative huumatuksesi huumatuiksesi
abessive huumatuttasi huumatuittasi
instructive
comitative huumattuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huumattumme huumattumme
accusative nom. huumattumme huumattumme
gen. huumattumme
genitive huumattumme huumattujemme
partitive huumattuamme huumattujamme
inessive huumatussamme huumatuissamme
elative huumatustamme huumatuistamme
illative huumattuumme huumattuihimme
adessive huumatullamme huumatuillamme
ablative huumatultamme huumatuiltamme
allative huumatullemme huumatuillemme
essive huumattunamme huumattuinamme
translative huumatuksemme huumatuiksemme
abessive huumatuttamme huumatuittamme
instructive
comitative huumattuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huumattunne huumattunne
accusative nom. huumattunne huumattunne
gen. huumattunne
genitive huumattunne huumattujenne
partitive huumattuanne huumattujanne
inessive huumatussanne huumatuissanne
elative huumatustanne huumatuistanne
illative huumattuunne huumattuihinne
adessive huumatullanne huumatuillanne
ablative huumatultanne huumatuiltanne
allative huumatullenne huumatuillenne
essive huumattunanne huumattuinanne
translative huumatuksenne huumatuiksenne
abessive huumatuttanne huumatuittanne
instructive
comitative huumattuinenne

Participle

huumattu

  1. past passive participle of huumata