huvittaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huvittaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huvittaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huvittaa in singular and plural. Everything you need to know about the word huvittaa you have here. The definition of the word huvittaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuvittaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

hupi +‎ -ttaa or huvi +‎ -ttaa

Pronunciation

Verb

huvittaa

  1. (transitive, usually atelic) to amuse
    Hänen sutkautuksensa huvittivat minua suuresti.
    Her quips greatly amused me.
  2. (impersonal + partitive, auxiliary + first infinitive) to feel (like doing), want (to do)
    Minua ei huvita lähteä.
    I don't want to go.

Conjugation

Mostly only used in the third person.

Inflection of huvittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvitan en huvita 1st sing. olen huvittanut en ole huvittanut
2nd sing. huvitat et huvita 2nd sing. olet huvittanut et ole huvittanut
3rd sing. huvittaa ei huvita 3rd sing. on huvittanut ei ole huvittanut
1st plur. huvitamme emme huvita 1st plur. olemme huvittaneet emme ole huvittaneet
2nd plur. huvitatte ette huvita 2nd plur. olette huvittaneet ette ole huvittaneet
3rd plur. huvittavat eivät huvita 3rd plur. ovat huvittaneet eivät ole huvittaneet
passive huvitetaan ei huviteta passive on huvitettu ei ole huvitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvitin en huvittanut 1st sing. olin huvittanut en ollut huvittanut
2nd sing. huvitit et huvittanut 2nd sing. olit huvittanut et ollut huvittanut
3rd sing. huvitti ei huvittanut 3rd sing. oli huvittanut ei ollut huvittanut
1st plur. huvitimme emme huvittaneet 1st plur. olimme huvittaneet emme olleet huvittaneet
2nd plur. huvititte ette huvittaneet 2nd plur. olitte huvittaneet ette olleet huvittaneet
3rd plur. huvittivat eivät huvittaneet 3rd plur. olivat huvittaneet eivät olleet huvittaneet
passive huvitettiin ei huvitettu passive oli huvitettu ei ollut huvitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvittaisin en huvittaisi 1st sing. olisin huvittanut en olisi huvittanut
2nd sing. huvittaisit et huvittaisi 2nd sing. olisit huvittanut et olisi huvittanut
3rd sing. huvittaisi ei huvittaisi 3rd sing. olisi huvittanut ei olisi huvittanut
1st plur. huvittaisimme emme huvittaisi 1st plur. olisimme huvittaneet emme olisi huvittaneet
2nd plur. huvittaisitte ette huvittaisi 2nd plur. olisitte huvittaneet ette olisi huvittaneet
3rd plur. huvittaisivat eivät huvittaisi 3rd plur. olisivat huvittaneet eivät olisi huvittaneet
passive huvitettaisiin ei huvitettaisi passive olisi huvitettu ei olisi huvitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. huvita älä huvita 2nd sing. — —
3rd sing. huvittakoon älköön huvittako 3rd sing. olkoon huvittanut älköön olko huvittanut
1st plur. huvittakaamme älkäämme huvittako 1st plur. — —
2nd plur. huvittakaa älkää huvittako 2nd plur. — —
3rd plur. huvittakoot älkööt huvittako 3rd plur. olkoot huvittaneet älkööt olko huvittaneet
passive huvitettakoon älköön huvitettako passive olkoon huvitettu älköön olko huvitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvittanen en huvittane 1st sing. lienen huvittanut en liene huvittanut
2nd sing. huvittanet et huvittane 2nd sing. lienet huvittanut et liene huvittanut
3rd sing. huvittanee ei huvittane 3rd sing. lienee huvittanut ei liene huvittanut
1st plur. huvittanemme emme huvittane 1st plur. lienemme huvittaneet emme liene huvittaneet
2nd plur. huvittanette ette huvittane 2nd plur. lienette huvittaneet ette liene huvittaneet
3rd plur. huvittanevat eivät huvittane 3rd plur. lienevät huvittaneet eivät liene huvittaneet
passive huvitettaneen ei huvitettane passive lienee huvitettu ei liene huvitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huvittaa present huvittava huvitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huvittaakseni huvittaaksemme
2nd huvittaaksesi huvittaaksenne
3rd huvittaakseen
huvittaaksensa
past huvittanut huvitettu
2nd inessive2 huvittaessa huvitettaessa agent4 huvittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huvittaessani huvittaessamme
2nd huvittaessasi huvittaessanne
3rd huvittaessaan
huvittaessansa
negative huvittamaton
instructive huvittaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form huvittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive huvittamassa —
elative huvittamasta —
illative huvittamaan —
adessive huvittamalla —
abessive huvittamatta —
instructive huvittaman huvitettaman
4th3 verbal noun huvittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huvittamaisillani huvittamaisillamme
2nd huvittamaisillasi huvittamaisillanne
3rd huvittamaisillaan
huvittamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia