Neologism, from hymy (“smile”) + -iö.
hymiö
Inflection of hymiö (Kotus type 3/valtio, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | hymiö | hymiöt | |
genitive | hymiön | hymiöiden hymiöitten | |
partitive | hymiötä | hymiöitä | |
illative | hymiöön | hymiöihin | |
singular | plural | ||
nominative | hymiö | hymiöt | |
accusative | nom. | hymiö | hymiöt |
gen. | hymiön | ||
genitive | hymiön | hymiöiden hymiöitten | |
partitive | hymiötä | hymiöitä | |
inessive | hymiössä | hymiöissä | |
elative | hymiöstä | hymiöistä | |
illative | hymiöön | hymiöihin | |
adessive | hymiöllä | hymiöillä | |
ablative | hymiöltä | hymiöiltä | |
allative | hymiölle | hymiöille | |
essive | hymiönä | hymiöinä | |
translative | hymiöksi | hymiöiksi | |
abessive | hymiöttä | hymiöittä | |
instructive | — | hymiöin | |
comitative | See the possessive forms below. |