inttää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word inttää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word inttää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say inttää in singular and plural. Everything you need to know about the word inttää you have here. The definition of the word inttää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofinttää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Unknown

Pronunciation

Verb

inttää

  1. to insist, assert, argue

Conjugation

Inflection of inttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. intän en intä 1st sing. olen inttänyt en ole inttänyt
2nd sing. intät et intä 2nd sing. olet inttänyt et ole inttänyt
3rd sing. inttää ei intä 3rd sing. on inttänyt ei ole inttänyt
1st plur. intämme emme intä 1st plur. olemme inttäneet emme ole inttäneet
2nd plur. intätte ette intä 2nd plur. olette inttäneet ette ole inttäneet
3rd plur. inttävät eivät intä 3rd plur. ovat inttäneet eivät ole inttäneet
passive intetään ei intetä passive on intetty ei ole intetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. intin en inttänyt 1st sing. olin inttänyt en ollut inttänyt
2nd sing. intit et inttänyt 2nd sing. olit inttänyt et ollut inttänyt
3rd sing. intti ei inttänyt 3rd sing. oli inttänyt ei ollut inttänyt
1st plur. intimme emme inttäneet 1st plur. olimme inttäneet emme olleet inttäneet
2nd plur. intitte ette inttäneet 2nd plur. olitte inttäneet ette olleet inttäneet
3rd plur. inttivät eivät inttäneet 3rd plur. olivat inttäneet eivät olleet inttäneet
passive intettiin ei intetty passive oli intetty ei ollut intetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. inttäisin en inttäisi 1st sing. olisin inttänyt en olisi inttänyt
2nd sing. inttäisit et inttäisi 2nd sing. olisit inttänyt et olisi inttänyt
3rd sing. inttäisi ei inttäisi 3rd sing. olisi inttänyt ei olisi inttänyt
1st plur. inttäisimme emme inttäisi 1st plur. olisimme inttäneet emme olisi inttäneet
2nd plur. inttäisitte ette inttäisi 2nd plur. olisitte inttäneet ette olisi inttäneet
3rd plur. inttäisivät eivät inttäisi 3rd plur. olisivat inttäneet eivät olisi inttäneet
passive intettäisiin ei intettäisi passive olisi intetty ei olisi intetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. intä älä intä 2nd sing.
3rd sing. inttäköön älköön inttäkö 3rd sing. olkoon inttänyt älköön olko inttänyt
1st plur. inttäkäämme älkäämme inttäkö 1st plur.
2nd plur. inttäkää älkää inttäkö 2nd plur.
3rd plur. inttäkööt älkööt inttäkö 3rd plur. olkoot inttäneet älkööt olko inttäneet
passive intettäköön älköön intettäkö passive olkoon intetty älköön olko intetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. inttänen en inttäne 1st sing. lienen inttänyt en liene inttänyt
2nd sing. inttänet et inttäne 2nd sing. lienet inttänyt et liene inttänyt
3rd sing. inttänee ei inttäne 3rd sing. lienee inttänyt ei liene inttänyt
1st plur. inttänemme emme inttäne 1st plur. lienemme inttäneet emme liene inttäneet
2nd plur. inttänette ette inttäne 2nd plur. lienette inttäneet ette liene inttäneet
3rd plur. inttänevät eivät inttäne 3rd plur. lienevät inttäneet eivät liene inttäneet
passive intettäneen ei intettäne passive lienee intetty ei liene intetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st inttää present inttävä intettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st inttääkseni inttääksemme
2nd inttääksesi inttääksenne
3rd inttääkseen
inttääksensä
past inttänyt intetty
2nd inessive2 inttäessä intettäessä agent4 inttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st inttäessäni inttäessämme
2nd inttäessäsi inttäessänne
3rd inttäessään
inttäessänsä
negative inttämätön
instructive inttäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form inttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive inttämässä
elative inttämästä
illative inttämään
adessive inttämällä
abessive inttämättä
instructive inttämän intettämän
4th3 verbal noun inttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st inttämäisilläni inttämäisillämme
2nd inttämäisilläsi inttämäisillänne
3rd inttämäisillään
inttämäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams