irkata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word irkata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word irkata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say irkata in singular and plural. Everything you need to know about the word irkata you have here. The definition of the word irkata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofirkata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

irkki +‎ -ata

Pronunciation

Verb

irkata (slang)

  1. (intransitive, Internet) To chat on IRC.

Conjugation

Inflection of irkata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkaan en irkkaa 1st sing. olen irkannut en ole irkannut
2nd sing. irkkaat et irkkaa 2nd sing. olet irkannut et ole irkannut
3rd sing. irkkaa ei irkkaa 3rd sing. on irkannut ei ole irkannut
1st plur. irkkaamme emme irkkaa 1st plur. olemme irkanneet emme ole irkanneet
2nd plur. irkkaatte ette irkkaa 2nd plur. olette irkanneet ette ole irkanneet
3rd plur. irkkaavat eivät irkkaa 3rd plur. ovat irkanneet eivät ole irkanneet
passive irkataan ei irkata passive on irkattu ei ole irkattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkasin en irkannut 1st sing. olin irkannut en ollut irkannut
2nd sing. irkkasit et irkannut 2nd sing. olit irkannut et ollut irkannut
3rd sing. irkkasi ei irkannut 3rd sing. oli irkannut ei ollut irkannut
1st plur. irkkasimme emme irkanneet 1st plur. olimme irkanneet emme olleet irkanneet
2nd plur. irkkasitte ette irkanneet 2nd plur. olitte irkanneet ette olleet irkanneet
3rd plur. irkkasivat eivät irkanneet 3rd plur. olivat irkanneet eivät olleet irkanneet
passive irkattiin ei irkattu passive oli irkattu ei ollut irkattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkaisin en irkkaisi 1st sing. olisin irkannut en olisi irkannut
2nd sing. irkkaisit et irkkaisi 2nd sing. olisit irkannut et olisi irkannut
3rd sing. irkkaisi ei irkkaisi 3rd sing. olisi irkannut ei olisi irkannut
1st plur. irkkaisimme emme irkkaisi 1st plur. olisimme irkanneet emme olisi irkanneet
2nd plur. irkkaisitte ette irkkaisi 2nd plur. olisitte irkanneet ette olisi irkanneet
3rd plur. irkkaisivat eivät irkkaisi 3rd plur. olisivat irkanneet eivät olisi irkanneet
passive irkattaisiin ei irkattaisi passive olisi irkattu ei olisi irkattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. irkkaa älä irkkaa 2nd sing.
3rd sing. irkatkoon älköön irkatko 3rd sing. olkoon irkannut älköön olko irkannut
1st plur. irkatkaamme älkäämme irkatko 1st plur.
2nd plur. irkatkaa älkää irkatko 2nd plur.
3rd plur. irkatkoot älkööt irkatko 3rd plur. olkoot irkanneet älkööt olko irkanneet
passive irkattakoon älköön irkattako passive olkoon irkattu älköön olko irkattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkannen en irkanne 1st sing. lienen irkannut en liene irkannut
2nd sing. irkannet et irkanne 2nd sing. lienet irkannut et liene irkannut
3rd sing. irkannee ei irkanne 3rd sing. lienee irkannut ei liene irkannut
1st plur. irkannemme emme irkanne 1st plur. lienemme irkanneet emme liene irkanneet
2nd plur. irkannette ette irkanne 2nd plur. lienette irkanneet ette liene irkanneet
3rd plur. irkannevat eivät irkanne 3rd plur. lienevät irkanneet eivät liene irkanneet
passive irkattaneen ei irkattane passive lienee irkattu ei liene irkattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st irkata present irkkaava irkattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irkatakseni irkataksemme
2nd irkataksesi irkataksenne
3rd irkatakseen
irkataksensa
past irkannut irkattu
2nd inessive2 irkatessa irkattaessa agent4 irkkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irkatessani irkatessamme
2nd irkatessasi irkatessanne
3rd irkatessaan
irkatessansa
negative irkkaamaton
instructive irkaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive irkkaamassa
elative irkkaamasta
illative irkkaamaan
adessive irkkaamalla
abessive irkkaamatta
instructive irkkaaman irkattaman
4th3 verbal noun irkkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irkkaamaisillani irkkaamaisillamme
2nd irkkaamaisillasi irkkaamaisillanne
3rd irkkaamaisillaan
irkkaamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams