ironisuus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ironisuus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ironisuus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ironisuus in singular and plural. Everything you need to know about the word ironisuus you have here. The definition of the word ironisuus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofironisuus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

ironinen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈironisuːs/,
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): i‧ro‧ni‧suus

Noun

ironisuus

  1. irony; the quality or property of being ironic

Declension

Inflection of ironisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative ironisuus ironisuudet
genitive ironisuuden ironisuuksien
partitive ironisuutta ironisuuksia
illative ironisuuteen ironisuuksiin
singular plural
nominative ironisuus ironisuudet
accusative nom. ironisuus ironisuudet
gen. ironisuuden
genitive ironisuuden ironisuuksien
partitive ironisuutta ironisuuksia
inessive ironisuudessa ironisuuksissa
elative ironisuudesta ironisuuksista
illative ironisuuteen ironisuuksiin
adessive ironisuudella ironisuuksilla
ablative ironisuudelta ironisuuksilta
allative ironisuudelle ironisuuksille
essive ironisuutena ironisuuksina
translative ironisuudeksi ironisuuksiksi
abessive ironisuudetta ironisuuksitta
instructive ironisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ironisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ironisuuteni ironisuuteni
accusative nom. ironisuuteni ironisuuteni
gen. ironisuuteni
genitive ironisuuteni ironisuuksieni
partitive ironisuuttani ironisuuksiani
inessive ironisuudessani ironisuuksissani
elative ironisuudestani ironisuuksistani
illative ironisuuteeni ironisuuksiini
adessive ironisuudellani ironisuuksillani
ablative ironisuudeltani ironisuuksiltani
allative ironisuudelleni ironisuuksilleni
essive ironisuutenani ironisuuksinani
translative ironisuudekseni ironisuuksikseni
abessive ironisuudettani ironisuuksittani
instructive
comitative ironisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ironisuutesi ironisuutesi
accusative nom. ironisuutesi ironisuutesi
gen. ironisuutesi
genitive ironisuutesi ironisuuksiesi
partitive ironisuuttasi ironisuuksiasi
inessive ironisuudessasi ironisuuksissasi
elative ironisuudestasi ironisuuksistasi
illative ironisuuteesi ironisuuksiisi
adessive ironisuudellasi ironisuuksillasi
ablative ironisuudeltasi ironisuuksiltasi
allative ironisuudellesi ironisuuksillesi
essive ironisuutenasi ironisuuksinasi
translative ironisuudeksesi ironisuuksiksesi
abessive ironisuudettasi ironisuuksittasi
instructive
comitative ironisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ironisuutemme ironisuutemme
accusative nom. ironisuutemme ironisuutemme
gen. ironisuutemme
genitive ironisuutemme ironisuuksiemme
partitive ironisuuttamme ironisuuksiamme
inessive ironisuudessamme ironisuuksissamme
elative ironisuudestamme ironisuuksistamme
illative ironisuuteemme ironisuuksiimme
adessive ironisuudellamme ironisuuksillamme
ablative ironisuudeltamme ironisuuksiltamme
allative ironisuudellemme ironisuuksillemme
essive ironisuutenamme ironisuuksinamme
translative ironisuudeksemme ironisuuksiksemme
abessive ironisuudettamme ironisuuksittamme
instructive
comitative ironisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ironisuutenne ironisuutenne
accusative nom. ironisuutenne ironisuutenne
gen. ironisuutenne
genitive ironisuutenne ironisuuksienne
partitive ironisuuttanne ironisuuksianne
inessive ironisuudessanne ironisuuksissanne
elative ironisuudestanne ironisuuksistanne
illative ironisuuteenne ironisuuksiinne
adessive ironisuudellanne ironisuuksillanne
ablative ironisuudeltanne ironisuuksiltanne
allative ironisuudellenne ironisuuksillenne
essive ironisuutenanne ironisuuksinanne
translative ironisuudeksenne ironisuuksiksenne
abessive ironisuudettanne ironisuuksittanne
instructive
comitative ironisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ironisuutensa ironisuutensa
accusative nom. ironisuutensa ironisuutensa
gen. ironisuutensa
genitive ironisuutensa ironisuuksiensa
partitive ironisuuttaan
ironisuuttansa
ironisuuksiaan
ironisuuksiansa
inessive ironisuudessaan
ironisuudessansa
ironisuuksissaan
ironisuuksissansa
elative ironisuudestaan
ironisuudestansa
ironisuuksistaan
ironisuuksistansa
illative ironisuuteensa ironisuuksiinsa
adessive ironisuudellaan
ironisuudellansa
ironisuuksillaan
ironisuuksillansa
ablative ironisuudeltaan
ironisuudeltansa
ironisuuksiltaan
ironisuuksiltansa
allative ironisuudelleen
ironisuudellensa
ironisuuksilleen
ironisuuksillensa
essive ironisuutenaan
ironisuutenansa
ironisuuksinaan
ironisuuksinansa
translative ironisuudekseen
ironisuudeksensa
ironisuuksikseen
ironisuuksiksensa
abessive ironisuudettaan
ironisuudettansa
ironisuuksittaan
ironisuuksittansa
instructive
comitative ironisuuksineen
ironisuuksinensa

Further reading