irrotus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word irrotus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word irrotus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say irrotus in singular and plural. Everything you need to know about the word irrotus you have here. The definition of the word irrotus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofirrotus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

irrottaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

irrotus

  1. detaching, freeing, loosening, unfastening, undoing

Declension

Inflection of irrotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative irrotus irrotukset
genitive irrotuksen irrotusten
irrotuksien
partitive irrotusta irrotuksia
illative irrotukseen irrotuksiin
singular plural
nominative irrotus irrotukset
accusative nom. irrotus irrotukset
gen. irrotuksen
genitive irrotuksen irrotusten
irrotuksien
partitive irrotusta irrotuksia
inessive irrotuksessa irrotuksissa
elative irrotuksesta irrotuksista
illative irrotukseen irrotuksiin
adessive irrotuksella irrotuksilla
ablative irrotukselta irrotuksilta
allative irrotukselle irrotuksille
essive irrotuksena irrotuksina
translative irrotukseksi irrotuksiksi
abessive irrotuksetta irrotuksitta
instructive — irrotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of irrotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative irrotukseni irrotukseni
accusative nom. irrotukseni irrotukseni
gen. irrotukseni
genitive irrotukseni irrotusteni
irrotuksieni
partitive irrotustani irrotuksiani
inessive irrotuksessani irrotuksissani
elative irrotuksestani irrotuksistani
illative irrotukseeni irrotuksiini
adessive irrotuksellani irrotuksillani
ablative irrotukseltani irrotuksiltani
allative irrotukselleni irrotuksilleni
essive irrotuksenani irrotuksinani
translative irrotuksekseni irrotuksikseni
abessive irrotuksettani irrotuksittani
instructive — —
comitative — irrotuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative irrotuksesi irrotuksesi
accusative nom. irrotuksesi irrotuksesi
gen. irrotuksesi
genitive irrotuksesi irrotustesi
irrotuksiesi
partitive irrotustasi irrotuksiasi
inessive irrotuksessasi irrotuksissasi
elative irrotuksestasi irrotuksistasi
illative irrotukseesi irrotuksiisi
adessive irrotuksellasi irrotuksillasi
ablative irrotukseltasi irrotuksiltasi
allative irrotuksellesi irrotuksillesi
essive irrotuksenasi irrotuksinasi
translative irrotukseksesi irrotuksiksesi
abessive irrotuksettasi irrotuksittasi
instructive — —
comitative — irrotuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative irrotuksemme irrotuksemme
accusative nom. irrotuksemme irrotuksemme
gen. irrotuksemme
genitive irrotuksemme irrotustemme
irrotuksiemme
partitive irrotustamme irrotuksiamme
inessive irrotuksessamme irrotuksissamme
elative irrotuksestamme irrotuksistamme
illative irrotukseemme irrotuksiimme
adessive irrotuksellamme irrotuksillamme
ablative irrotukseltamme irrotuksiltamme
allative irrotuksellemme irrotuksillemme
essive irrotuksenamme irrotuksinamme
translative irrotukseksemme irrotuksiksemme
abessive irrotuksettamme irrotuksittamme
instructive — —
comitative — irrotuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative irrotuksenne irrotuksenne
accusative nom. irrotuksenne irrotuksenne
gen. irrotuksenne
genitive irrotuksenne irrotustenne
irrotuksienne
partitive irrotustanne irrotuksianne
inessive irrotuksessanne irrotuksissanne
elative irrotuksestanne irrotuksistanne
illative irrotukseenne irrotuksiinne
adessive irrotuksellanne irrotuksillanne
ablative irrotukseltanne irrotuksiltanne
allative irrotuksellenne irrotuksillenne
essive irrotuksenanne irrotuksinanne
translative irrotukseksenne irrotuksiksenne
abessive irrotuksettanne irrotuksittanne
instructive — —
comitative — irrotuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative irrotuksensa irrotuksensa
accusative nom. irrotuksensa irrotuksensa
gen. irrotuksensa
genitive irrotuksensa irrotustensa
irrotuksiensa
partitive irrotustaan
irrotustansa 		irrotuksiaan
irrotuksiansa
inessive irrotuksessaan
irrotuksessansa 		irrotuksissaan
irrotuksissansa
elative irrotuksestaan
irrotuksestansa 		irrotuksistaan
irrotuksistansa
illative irrotukseensa irrotuksiinsa
adessive irrotuksellaan
irrotuksellansa 		irrotuksillaan
irrotuksillansa
ablative irrotukseltaan
irrotukseltansa 		irrotuksiltaan
irrotuksiltansa
allative irrotukselleen
irrotuksellensa 		irrotuksilleen
irrotuksillensa
essive irrotuksenaan
irrotuksenansa 		irrotuksinaan
irrotuksinansa
translative irrotuksekseen
irrotukseksensa 		irrotuksikseen
irrotuksiksensa
abessive irrotuksettaan
irrotuksettansa 		irrotuksittaan
irrotuksittansa
instructive — —
comitative — irrotuksineen
irrotuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia