irvata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word irvata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word irvata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say irvata in singular and plural. Everything you need to know about the word irvata you have here. The definition of the word irvata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofirvata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

irv- +‎ -ata

Pronunciation

Verb

irvata (rare)

  1. Synonym of pilkata.

Conjugation

Inflection of irvata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvaan en irvaa 1st sing. olen irvannut en ole irvannut
2nd sing. irvaat et irvaa 2nd sing. olet irvannut et ole irvannut
3rd sing. irvaa ei irvaa 3rd sing. on irvannut ei ole irvannut
1st plur. irvaamme emme irvaa 1st plur. olemme irvanneet emme ole irvanneet
2nd plur. irvaatte ette irvaa 2nd plur. olette irvanneet ette ole irvanneet
3rd plur. irvaavat eivät irvaa 3rd plur. ovat irvanneet eivät ole irvanneet
passive irvataan ei irvata passive on irvattu ei ole irvattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvasin en irvannut 1st sing. olin irvannut en ollut irvannut
2nd sing. irvasit et irvannut 2nd sing. olit irvannut et ollut irvannut
3rd sing. irvasi ei irvannut 3rd sing. oli irvannut ei ollut irvannut
1st plur. irvasimme emme irvanneet 1st plur. olimme irvanneet emme olleet irvanneet
2nd plur. irvasitte ette irvanneet 2nd plur. olitte irvanneet ette olleet irvanneet
3rd plur. irvasivat eivät irvanneet 3rd plur. olivat irvanneet eivät olleet irvanneet
passive irvattiin ei irvattu passive oli irvattu ei ollut irvattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvaisin en irvaisi 1st sing. olisin irvannut en olisi irvannut
2nd sing. irvaisit et irvaisi 2nd sing. olisit irvannut et olisi irvannut
3rd sing. irvaisi ei irvaisi 3rd sing. olisi irvannut ei olisi irvannut
1st plur. irvaisimme emme irvaisi 1st plur. olisimme irvanneet emme olisi irvanneet
2nd plur. irvaisitte ette irvaisi 2nd plur. olisitte irvanneet ette olisi irvanneet
3rd plur. irvaisivat eivät irvaisi 3rd plur. olisivat irvanneet eivät olisi irvanneet
passive irvattaisiin ei irvattaisi passive olisi irvattu ei olisi irvattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. irvaa älä irvaa 2nd sing.
3rd sing. irvatkoon älköön irvatko 3rd sing. olkoon irvannut älköön olko irvannut
1st plur. irvatkaamme älkäämme irvatko 1st plur.
2nd plur. irvatkaa älkää irvatko 2nd plur.
3rd plur. irvatkoot älkööt irvatko 3rd plur. olkoot irvanneet älkööt olko irvanneet
passive irvattakoon älköön irvattako passive olkoon irvattu älköön olko irvattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvannen en irvanne 1st sing. lienen irvannut en liene irvannut
2nd sing. irvannet et irvanne 2nd sing. lienet irvannut et liene irvannut
3rd sing. irvannee ei irvanne 3rd sing. lienee irvannut ei liene irvannut
1st plur. irvannemme emme irvanne 1st plur. lienemme irvanneet emme liene irvanneet
2nd plur. irvannette ette irvanne 2nd plur. lienette irvanneet ette liene irvanneet
3rd plur. irvannevat eivät irvanne 3rd plur. lienevät irvanneet eivät liene irvanneet
passive irvattaneen ei irvattane passive lienee irvattu ei liene irvattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st irvata present irvaava irvattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irvatakseni irvataksemme
2nd irvataksesi irvataksenne
3rd irvatakseen
irvataksensa
past irvannut irvattu
2nd inessive2 irvatessa irvattaessa agent4 irvaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irvatessani irvatessamme
2nd irvatessasi irvatessanne
3rd irvatessaan
irvatessansa
negative irvaamaton
instructive irvaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive irvaamassa
elative irvaamasta
illative irvaamaan
adessive irvaamalla
abessive irvaamatta
instructive irvaaman irvattaman
4th3 verbal noun irvaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irvaamaisillani irvaamaisillamme
2nd irvaamaisillasi irvaamaisillanne
3rd irvaamaisillaan
irvaamaisillansa