From irvi (“mockery”) + kuva (“image”).
irvikuva
Inflection of irvikuva (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | irvikuva | irvikuvat | |
genitive | irvikuvan | irvikuvien | |
partitive | irvikuvaa | irvikuvia | |
illative | irvikuvaan | irvikuviin | |
singular | plural | ||
nominative | irvikuva | irvikuvat | |
accusative | nom. | irvikuva | irvikuvat |
gen. | irvikuvan | ||
genitive | irvikuvan | irvikuvien irvikuvain rare | |
partitive | irvikuvaa | irvikuvia | |
inessive | irvikuvassa | irvikuvissa | |
elative | irvikuvasta | irvikuvista | |
illative | irvikuvaan | irvikuviin | |
adessive | irvikuvalla | irvikuvilla | |
ablative | irvikuvalta | irvikuvilta | |
allative | irvikuvalle | irvikuville | |
essive | irvikuvana | irvikuvina | |
translative | irvikuvaksi | irvikuviksi | |
abessive | irvikuvatta | irvikuvitta | |
instructive | — | irvikuvin | |
comitative | See the possessive forms below. |