itse- (“self”) + murha (“murder”)
itsemurha
Inflection of itsemurha (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | itsemurha | itsemurhat | |
genitive | itsemurhan | itsemurhien | |
partitive | itsemurhaa | itsemurhia | |
illative | itsemurhaan | itsemurhiin | |
singular | plural | ||
nominative | itsemurha | itsemurhat | |
accusative | nom. | itsemurha | itsemurhat |
gen. | itsemurhan | ||
genitive | itsemurhan | itsemurhien itsemurhain rare | |
partitive | itsemurhaa | itsemurhia | |
inessive | itsemurhassa | itsemurhissa | |
elative | itsemurhasta | itsemurhista | |
illative | itsemurhaan | itsemurhiin | |
adessive | itsemurhalla | itsemurhilla | |
ablative | itsemurhalta | itsemurhilta | |
allative | itsemurhalle | itsemurhille | |
essive | itsemurhana | itsemurhina | |
translative | itsemurhaksi | itsemurhiksi | |
abessive | itsemurhatta | itsemurhitta | |
instructive | — | itsemurhin | |
comitative | See the possessive forms below. |