jäännös

Finnish

Etymology

jää- +‎ -nnös

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjæːnːøs/,
• Rhymes: -æːnːøs
• Syllabification^(key): jään‧nös

Noun

jäännös

1. (often in the plural) remains
2. remainder, residue, residual

Declension

Derived terms

Further reading

• “jäännös”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Alternative forms

• jäänös

Etymology

From jäävvä (“to stay”) +‎ -nnös. Akin to Finnish jäännös.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈjæːnːøs/,
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈjæːnːøs/,
• Rhymes: -æːnːøs
• Hyphenation: jään‧nös

Noun

jäännös

1. (chiefly in the plural) remains
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:

     Niin kutsutaa maas olevia märkenyssiä kasvon ja elokkahiin jäännöksiä.

     This way the rotten remains of plants and animals present in the earth are called.

Adjective

jäännös (not comparable)

1. remaining

Declension

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 117