jäykentää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word jäykentää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word jäykentää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say jäykentää in singular and plural. Everything you need to know about the word jäykentää you have here. The definition of the word jäykentää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofjäykentää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

jäykkä (stiff) +‎ -ntää

Pronunciation

Verb

jäykentää

  1. (transitive) to stiffen
Conjugation
Inflection of jäykentää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäykennän en jäykennä 1st sing. olen jäykentänyt en ole jäykentänyt
2nd sing. jäykennät et jäykennä 2nd sing. olet jäykentänyt et ole jäykentänyt
3rd sing. jäykentää ei jäykennä 3rd sing. on jäykentänyt ei ole jäykentänyt
1st plur. jäykennämme emme jäykennä 1st plur. olemme jäykentäneet emme ole jäykentäneet
2nd plur. jäykennätte ette jäykennä 2nd plur. olette jäykentäneet ette ole jäykentäneet
3rd plur. jäykentävät eivät jäykennä 3rd plur. ovat jäykentäneet eivät ole jäykentäneet
passive jäykennetään ei jäykennetä passive on jäykennetty ei ole jäykennetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäykensin en jäykentänyt 1st sing. olin jäykentänyt en ollut jäykentänyt
2nd sing. jäykensit et jäykentänyt 2nd sing. olit jäykentänyt et ollut jäykentänyt
3rd sing. jäykensi ei jäykentänyt 3rd sing. oli jäykentänyt ei ollut jäykentänyt
1st plur. jäykensimme emme jäykentäneet 1st plur. olimme jäykentäneet emme olleet jäykentäneet
2nd plur. jäykensitte ette jäykentäneet 2nd plur. olitte jäykentäneet ette olleet jäykentäneet
3rd plur. jäykensivät eivät jäykentäneet 3rd plur. olivat jäykentäneet eivät olleet jäykentäneet
passive jäykennettiin ei jäykennetty passive oli jäykennetty ei ollut jäykennetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäykentäisin en jäykentäisi 1st sing. olisin jäykentänyt en olisi jäykentänyt
2nd sing. jäykentäisit et jäykentäisi 2nd sing. olisit jäykentänyt et olisi jäykentänyt
3rd sing. jäykentäisi ei jäykentäisi 3rd sing. olisi jäykentänyt ei olisi jäykentänyt
1st plur. jäykentäisimme emme jäykentäisi 1st plur. olisimme jäykentäneet emme olisi jäykentäneet
2nd plur. jäykentäisitte ette jäykentäisi 2nd plur. olisitte jäykentäneet ette olisi jäykentäneet
3rd plur. jäykentäisivät eivät jäykentäisi 3rd plur. olisivat jäykentäneet eivät olisi jäykentäneet
passive jäykennettäisiin ei jäykennettäisi passive olisi jäykennetty ei olisi jäykennetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jäykennä älä jäykennä 2nd sing.
3rd sing. jäykentäköön älköön jäykentäkö 3rd sing. olkoon jäykentänyt älköön olko jäykentänyt
1st plur. jäykentäkäämme älkäämme jäykentäkö 1st plur.
2nd plur. jäykentäkää älkää jäykentäkö 2nd plur.
3rd plur. jäykentäkööt älkööt jäykentäkö 3rd plur. olkoot jäykentäneet älkööt olko jäykentäneet
passive jäykennettäköön älköön jäykennettäkö passive olkoon jäykennetty älköön olko jäykennetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäykentänen en jäykentäne 1st sing. lienen jäykentänyt en liene jäykentänyt
2nd sing. jäykentänet et jäykentäne 2nd sing. lienet jäykentänyt et liene jäykentänyt
3rd sing. jäykentänee ei jäykentäne 3rd sing. lienee jäykentänyt ei liene jäykentänyt
1st plur. jäykentänemme emme jäykentäne 1st plur. lienemme jäykentäneet emme liene jäykentäneet
2nd plur. jäykentänette ette jäykentäne 2nd plur. lienette jäykentäneet ette liene jäykentäneet
3rd plur. jäykentänevät eivät jäykentäne 3rd plur. lienevät jäykentäneet eivät liene jäykentäneet
passive jäykennettäneen ei jäykennettäne passive lienee jäykennetty ei liene jäykennetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jäykentää present jäykentävä jäykennettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jäykentääkseni jäykentääksemme
2nd jäykentääksesi jäykentääksenne
3rd jäykentääkseen
jäykentääksensä
past jäykentänyt jäykennetty
2nd inessive2 jäykentäessä jäykennettäessä agent4 jäykentämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jäykentäessäni jäykentäessämme
2nd jäykentäessäsi jäykentäessänne
3rd jäykentäessään
jäykentäessänsä
negative jäykentämätön
instructive jäykentäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form jäykentää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive jäykentämässä
elative jäykentämästä
illative jäykentämään
adessive jäykentämällä
abessive jäykentämättä
instructive jäykentämän jäykennettämän
4th3 verbal noun jäykentäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jäykentämäisilläni jäykentämäisillämme
2nd jäykentämäisilläsi jäykentämäisillänne
3rd jäykentämäisillään
jäykentämäisillänsä
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Verb

jäykentää

  1. third-person singular present indicative of jäykentää