jankata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word jankata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word jankata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say jankata in singular and plural. Everything you need to know about the word jankata you have here. The definition of the word jankata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofjankata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Proto-Finnic *jankkadak +‎ -ta. Sound-symbolic[1]

Pronunciation

Verb

jankata

  1. to insist, assert, argue (continuously)
    Synonyms: inttää, jankuttaa
  2. to keep repeating oneself, say the same thing over and over again; harp on
    Synonym: jankuttaa

Conjugation

Inflection of jankata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankkaan en jankkaa 1st sing. olen jankannut en ole jankannut
2nd sing. jankkaat et jankkaa 2nd sing. olet jankannut et ole jankannut
3rd sing. jankkaa ei jankkaa 3rd sing. on jankannut ei ole jankannut
1st plur. jankkaamme emme jankkaa 1st plur. olemme jankanneet emme ole jankanneet
2nd plur. jankkaatte ette jankkaa 2nd plur. olette jankanneet ette ole jankanneet
3rd plur. jankkaavat eivät jankkaa 3rd plur. ovat jankanneet eivät ole jankanneet
passive jankataan ei jankata passive on jankattu ei ole jankattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankkasin en jankannut 1st sing. olin jankannut en ollut jankannut
2nd sing. jankkasit et jankannut 2nd sing. olit jankannut et ollut jankannut
3rd sing. jankkasi ei jankannut 3rd sing. oli jankannut ei ollut jankannut
1st plur. jankkasimme emme jankanneet 1st plur. olimme jankanneet emme olleet jankanneet
2nd plur. jankkasitte ette jankanneet 2nd plur. olitte jankanneet ette olleet jankanneet
3rd plur. jankkasivat eivät jankanneet 3rd plur. olivat jankanneet eivät olleet jankanneet
passive jankattiin ei jankattu passive oli jankattu ei ollut jankattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankkaisin en jankkaisi 1st sing. olisin jankannut en olisi jankannut
2nd sing. jankkaisit et jankkaisi 2nd sing. olisit jankannut et olisi jankannut
3rd sing. jankkaisi ei jankkaisi 3rd sing. olisi jankannut ei olisi jankannut
1st plur. jankkaisimme emme jankkaisi 1st plur. olisimme jankanneet emme olisi jankanneet
2nd plur. jankkaisitte ette jankkaisi 2nd plur. olisitte jankanneet ette olisi jankanneet
3rd plur. jankkaisivat eivät jankkaisi 3rd plur. olisivat jankanneet eivät olisi jankanneet
passive jankattaisiin ei jankattaisi passive olisi jankattu ei olisi jankattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. jankkaa älä jankkaa 2nd sing. — —
3rd sing. jankatkoon älköön jankatko 3rd sing. olkoon jankannut älköön olko jankannut
1st plur. jankatkaamme älkäämme jankatko 1st plur. — —
2nd plur. jankatkaa älkää jankatko 2nd plur. — —
3rd plur. jankatkoot älkööt jankatko 3rd plur. olkoot jankanneet älkööt olko jankanneet
passive jankattakoon älköön jankattako passive olkoon jankattu älköön olko jankattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankannen en jankanne 1st sing. lienen jankannut en liene jankannut
2nd sing. jankannet et jankanne 2nd sing. lienet jankannut et liene jankannut
3rd sing. jankannee ei jankanne 3rd sing. lienee jankannut ei liene jankannut
1st plur. jankannemme emme jankanne 1st plur. lienemme jankanneet emme liene jankanneet
2nd plur. jankannette ette jankanne 2nd plur. lienette jankanneet ette liene jankanneet
3rd plur. jankannevat eivät jankanne 3rd plur. lienevät jankanneet eivät liene jankanneet
passive jankattaneen ei jankattane passive lienee jankattu ei liene jankattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jankata present jankkaava jankattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jankatakseni jankataksemme
2nd jankataksesi jankataksenne
3rd jankatakseen
jankataksensa
past jankannut jankattu
2nd inessive2 jankatessa jankattaessa agent4 jankkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jankatessani jankatessamme
2nd jankatessasi jankatessanne
3rd jankatessaan
jankatessansa
negative jankkaamaton
instructive jankaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive jankkaamassa —
elative jankkaamasta —
illative jankkaamaan —
adessive jankkaamalla —
abessive jankkaamatta —
instructive jankkaaman jankattaman
4th3 verbal noun jankkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jankkaamaisillani jankkaamaisillamme
2nd jankkaamaisillasi jankkaamaisillanne
3rd jankkaamaisillaan
jankkaamaisillansa

Derived terms

References

  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia