jatko

Hello, you have come here looking for the meaning of the word jatko. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word jatko, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say jatko in singular and plural. Everything you need to know about the word jatko you have here. The definition of the word jatko will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofjatko, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

jatkaa (“to continue, extend”) +‎ -o

Pronunciation

Noun

jatko

  1. extension, addition, lengthening
  2. continuation, follow-on, follow-up
  3. (in the plural) afterparty
  4. (fencing) remise
  5. (climbing) quickdraw

Declension

Inflection of jatko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative jatko jatkot
genitive jatkon jatkojen
partitive jatkoa jatkoja
illative jatkoon jatkoihin
singular plural
nominative jatko jatkot
accusative nom. jatko jatkot
gen. jatkon
genitive jatkon jatkojen
partitive jatkoa jatkoja
inessive jatkossa jatkoissa
elative jatkosta jatkoista
illative jatkoon jatkoihin
adessive jatkolla jatkoilla
ablative jatkolta jatkoilta
allative jatkolle jatkoille
essive jatkona jatkoina
translative jatkoksi jatkoiksi
abessive jatkotta jatkoitta
instructive — jatkoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jatko (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative jatkoni jatkoni
accusative nom. jatkoni jatkoni
gen. jatkoni
genitive jatkoni jatkojeni
partitive jatkoani jatkojani
inessive jatkossani jatkoissani
elative jatkostani jatkoistani
illative jatkooni jatkoihini
adessive jatkollani jatkoillani
ablative jatkoltani jatkoiltani
allative jatkolleni jatkoilleni
essive jatkonani jatkoinani
translative jatkokseni jatkoikseni
abessive jatkottani jatkoittani
instructive — —
comitative — jatkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jatkosi jatkosi
accusative nom. jatkosi jatkosi
gen. jatkosi
genitive jatkosi jatkojesi
partitive jatkoasi jatkojasi
inessive jatkossasi jatkoissasi
elative jatkostasi jatkoistasi
illative jatkoosi jatkoihisi
adessive jatkollasi jatkoillasi
ablative jatkoltasi jatkoiltasi
allative jatkollesi jatkoillesi
essive jatkonasi jatkoinasi
translative jatkoksesi jatkoiksesi
abessive jatkottasi jatkoittasi
instructive — —
comitative — jatkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jatkomme jatkomme
accusative nom. jatkomme jatkomme
gen. jatkomme
genitive jatkomme jatkojemme
partitive jatkoamme jatkojamme
inessive jatkossamme jatkoissamme
elative jatkostamme jatkoistamme
illative jatkoomme jatkoihimme
adessive jatkollamme jatkoillamme
ablative jatkoltamme jatkoiltamme
allative jatkollemme jatkoillemme
essive jatkonamme jatkoinamme
translative jatkoksemme jatkoiksemme
abessive jatkottamme jatkoittamme
instructive — —
comitative — jatkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jatkonne jatkonne
accusative nom. jatkonne jatkonne
gen. jatkonne
genitive jatkonne jatkojenne
partitive jatkoanne jatkojanne
inessive jatkossanne jatkoissanne
elative jatkostanne jatkoistanne
illative jatkoonne jatkoihinne
adessive jatkollanne jatkoillanne
ablative jatkoltanne jatkoiltanne
allative jatkollenne jatkoillenne
essive jatkonanne jatkoinanne
translative jatkoksenne jatkoiksenne
abessive jatkottanne jatkoittanne
instructive — —
comitative — jatkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative jatkonsa jatkonsa
accusative nom. jatkonsa jatkonsa
gen. jatkonsa
genitive jatkonsa jatkojensa
partitive jatkoaan
jatkoansa 		jatkojaan
jatkojansa
inessive jatkossaan
jatkossansa 		jatkoissaan
jatkoissansa
elative jatkostaan
jatkostansa 		jatkoistaan
jatkoistansa
illative jatkoonsa jatkoihinsa
adessive jatkollaan
jatkollansa 		jatkoillaan
jatkoillansa
ablative jatkoltaan
jatkoltansa 		jatkoiltaan
jatkoiltansa
allative jatkolleen
jatkollensa 		jatkoilleen
jatkoillensa
essive jatkonaan
jatkonansa 		jatkoinaan
jatkoinansa
translative jatkokseen
jatkoksensa 		jatkoikseen
jatkoiksensa
abessive jatkottaan
jatkottansa 		jatkoittaan
jatkoittansa
instructive — —
comitative — jatkoineen
jatkoinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Polish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjat.kɔ/
  • Rhymes: -atkɔ
  • Syllabification: jat‧ko

Noun

jatko

  1. vocative singular of jatka

Votic

Etymology

jatka +‎ -o

Pronunciation

Noun

jatko

  1. addition, extension, continuation

Inflection

Declension of jatko (type II/võrkko, tk-dg gradation)
singular plural
nominative jatko jadgod
genitive jadgo jatkojõ, jatkoi
partitive jatkoa jatkoitõ, jatkoi
illative jatkosõ, jatko jatkoisõ
inessive jadgoz jatkoiz
elative jadgossõ jatkoissõ
allative jadgolõ jatkoilõ
adessive jadgollõ jatkoillõ
ablative jadgoltõ jatkoiltõ
translative jadgossi jatkoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “jatko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
Wikious
Boobota
Sagapedia