juuri

juuri

1. partitive plural of juur

From Proto-Finnic *juuri, from Proto-Finno-Permic *jowre. Cognates include Erzya юр (jur).

• IPA^(key): /ˈjuːri/,

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -uːri
• Hyphenation^(key): juu‧ri

juuri

1. root (of a plant, hair, tooth, etc.)
2. foot, base (base or bottom of anything; when in the locative cases, often the area right next to that base or bottom, such as the foot of a mountain)
3. (figuratively) cause, origin, tradition

   Synonyms: syy, lähde, alkuperä

4. Ellipsis of taikinajuuri (“starter dough”).
5. (mathematics) root
6. (mathematical analysis) zero, root (of a function)

   Synonym: nollakohta

7. (linguistics) root, word root

juuri (not comparable)

1. right, just, exactly, precisely

   Synonyms: tismalleen, täsmälleen

   juuri niin ― just right

   juuri nyt ― right now

   Hän tuli juuri oikeaan aikaan.

   He came at exactly the right time.

2. just now; very close to now, either presently, (very) recently or (very) shortly, just about

   Synonyms: (presently) juuri nyt, (just now, very recently) äsken

   Juna lähtee juuri.

   The train is just about to leave.

   Juurihan minä saavuin.

   But I just arrived.

3. (chiefly in the negative) hardly, (not) that much, (not) that many

   Hän ei juuri(kaan) lue kirjoja.

   He hardly reads any books.

   En maksanut siitä juuri mitään tammikuun alennusmyynnissä.

   I got it for next to nothing in the January sales.

   Hän teeskentelee tietäväistä, mutta oikeasti hän ei tiedä juuri mitään.

   He pretends to be knowledgeable, but actually he knows next to nothing.

4. barely, just barely, just about

   Synonyms: hädin tuskin, nipin napin, juuri ja juuri

   Ruokaa riittää juuri neljälle.

   There's just barely enough food for four people.

• “juuri”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

• IPA^(key): /ˈjuːri/, (third-person indicative)
• IPA^(key): /ˈjuːriˣ/, (imperative, indicative connegative)
• Rhymes: -uːri
• Hyphenation^(key): juu‧ri

juuri

1. inflection of juuria:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

From Proto-Finnic *juuri. Cognates include Finnish juuri and Estonian juur.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈjuːri/,
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈjuːri/,
• Rhymes: -uːrʲ, -uːri
• Hyphenation: juu‧ri

juuri

1. root
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Jos hyväst katsoa pintamaan sloijaa jyrkäst rannast, nii hänes saap nähä eläviä ja koolleita kasvon juuriloja ja männävootist märkänevvää heinää, eläviä ja kuollehia itikkaisia, matokkaisia ja muita heenoja elokkaja.

     If you look well at the layer of topsoil from the steep shore, then in it it's possible to see living and dead roots of plants and last year's rotten hay, living and dead bugs, worms and other little animals.

2. (in the plural) roots, ancestry
   • 2009, Inkeri‎, volume 1, number 71, St. Petersburg, page 9:

     Se männö meien silmin iess, tuntu, vaikko ei koko aik sitä ikäyksi saa arvo, kel olla ižorin juured.

     It went before our eyes, the feeling, even if not everyone understands this all the time, who have Izhorian roots.

• Fedor Tumansky (1790) “юри”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 683
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 112

juuri

1. root

juuri

1. white-nosed coati (Nasua narica)

• Collard, Howard, Collard, Elisabeth Scott (1984) Castellano-mayo, mayo-castellano (Serie de vocabularios y diccionarios indígenas Mariano Silva y Aceves; 6)‎ (in Spanish), third edition, México, D.F.: Instituto Lingüístico de Verano, pages 103, 157

From Proto-Finnic *juuri.

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈjuːri/,
• Rhymes: -uːri
• Hyphenation: juu‧ri

juuri

1. root

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn