jäin
jäin
jäin
From jää (“ice”) + -in. Akin to Finnish jäinen.
jäin (comparative jäisemp)
jäin
Declension of jäin (type 1/kärpäin, no gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | jäin | jäiset |
genitive | jäisen | jäisiin |
partitive | jäistä, jäist | jäisiä |
illative | jäisee | jäisii |
inessive | jäisees | jäisiis |
elative | jäisest | jäisist |
allative | jäiselle | jäisille |
adessive | jäiseel | jäisiil |
ablative | jäiselt | jäisilt |
translative | jäiseks | jäisiks |
essive | jäisennä, jäiseen | jäisinnä, jäisiin |
exessive1) | jäisent | jäisint |
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. |
See the etymology of the corresponding lemma form.
jäin
See the etymology of the corresponding lemma form.
jäin